Lue keskustelun säännöt.
Lähdettekö koskaan iskemään miehiä varta vasten?
03.08.2025 |
Miten on, naiset? Lähdettekö koskaan ulos sillä mielellä, että nyt isketään miehiä, joko myöhempää tuttavuutta ajatellen tai vaikka saman tien yhden yön huviksi? Ja lähdettekö koskaan ihan yksin sillä tavalla liikkeelle ja sillä tavalla että se on se päätarkoitus? Ajatus tuntuu jännältä, en ole koskaan tehnyt sitä nuorempanakaan ja mietin että onkohan se harvinaista ja vain harvojen taito. Tietysti joskus kun oltiin kaveriporukoissa klubeilla ja baareissa niin se oli siinä myös ajatuksena, mutta kai se oli enemmän sellaista alkoholinsekaista toilailua. Olisi jotenkin jännä ajatus, että voisi laittautua ja mennä ihan iskemällä iskemään miehen, mutta en edes oikein tietäisi miten se tehdään. Kertokaa millaista se on! Ja vinkitkin kehiin!
Kommentit (3)
Vierailija kirjoitti:
Nuorena sinkkuna opiskelijabileissä tein noin useinkin. Siivosin kotona ja vaihdoin lakanat ja lähdin bilettämään. Join itseni humalaan ja tanssilattialta joku opiskelijapoika tavallisesti löytyi. Siitä sitten aika lyhyen tuntemisen (jopa niin lyhen, etten tiennyt toisen nimeä edes) jälkeen jatkettiin minun luokse ja lopun arvaattekin. Myös yli vuosikymmenen kestänyt parisuhde alkoi näin.
Nyt 35+ sinkkuna ei tuntuisi enää luontevalta tai turvalliselta tuollainen. Nuorena sitä "tiesi" että se toinen on "tavallinen opiskelijapoika" Tällä iällä en veisi tuntematonta baarista kotiini kun mistä sitä tietää vaikka hän ryöstää minut tai jotain muuta kamalaa.
Ootte te naiset hauskoja. Aina kuvittelette että juuri te oisitte uhreja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli nuorena se ongelma, ettei edes ulkona ollut kiinnostavia miehiä tai oli jotain epäilyttävää monissa. Ei resonoinut. Moni oli varattukin tai humalassa. Vähänkin sopiva olisi kyllä näkynyt kauas. Lisäksi baarissa miehillä oli vaan se mielessä.
Nuorena sinkkuna opiskelijabileissä tein noin useinkin. Siivosin kotona ja vaihdoin lakanat ja lähdin bilettämään. Join itseni humalaan ja tanssilattialta joku opiskelijapoika tavallisesti löytyi. Siitä sitten aika lyhyen tuntemisen (jopa niin lyhen, etten tiennyt toisen nimeä edes) jälkeen jatkettiin minun luokse ja lopun arvaattekin. Myös yli vuosikymmenen kestänyt parisuhde alkoi näin.
Nyt 35+ sinkkuna ei tuntuisi enää luontevalta tai turvalliselta tuollainen. Nuorena sitä "tiesi" että se toinen on "tavallinen opiskelijapoika" Tällä iällä en veisi tuntematonta baarista kotiini kun mistä sitä tietää vaikka hän ryöstää minut tai jotain muuta kamalaa.