Oletko joskus ollut miehen kanssa parisuhteessa kenen ammattia häpeät ja vältät tilanteita jossa joudut sen mainitsemaan?
Kommentit (11)
Jos on dilpomi-insinööri niin ei tarvitse hävetä!
Mun avopuoliso oli 90-luvulla pölynimurikauppias. Häpesin.
ei olla enää yhdessä koska nolon ammatin lisäksi mies oli väkivaltainen sekopää.
Opettele kirjoittamaan ja muodostamaan lauserakenteita.
Isäni kertoi juuri tässä vähän aikaa sitten, että hän häpesi sitä, että luovan alan töitä, kun se, jota toivoi puolisokseen oli akateeminen.
Akateeminen suri tätä
En.
Lapsena häpesin akateemisia vanhempiani, molemmat opettajia.
Ei ole työtä tekevä ikinä hävettänyt mutta työtön luuseri senkin edestä!
Tradenomi, vaikka reipas nuori henkilö olikin.
En häoeä puoliaoni ammattia, mutta häpeän siitä kertomista. Ensinnäkin on noloa, kun en muista sitä pitkää englanninkielistä termiä, eikä kukaan siitä mitään ymmärräkkään. Sitten joudun selittämään mitä mies tekee ja sen tuntuu ylpeilyltä.
Minut on siis kasvatettu siihen, että missään nimessä ei pidä kehua omaa perhettään. Irsellänikin on hyvä ammatti, enkä sitäkään mielelläni sano muuta kuin töissä. Siellä on helppo olla oma työitsensä.
Ammatti oli ihan ok, sitä ei tarvinnut hävetä, mutta se ammattinimike oli ihan hirveä sanahirviö, josta kukaan ei ymmärtänyt mitä hän oikeasti teki.
Vaimoni häpesi minun työtäni aikoinaan. Olin koneenkuljettaja kaatopaikalla. Kun sieltä siirryin koneenkuljettajaksi kaupungille, asia olikin ok.
amk-insinööri, merkonomi.