Miksi edes jaksan yrittää enää?

Kun ei sillä ole mitään merkitystä.

Ja puhun nyt ulkonäöstä, pukeutumisesta, puhtaudesta, hiuksista yms. Saan toki itse niistä iloa, rakastan kauniita vaatteita ja haluan olla puhdas ja raikas ym mutta hautaanko asti se on se ainoa syy "panostamiselle"?

Miestäni ei kiinnosta tippaakaan miltä näytän, ei vaikuta häneen yhtään ja muille miehille olen yhtä näkymätön. 

Jos antaisi vain olla ja mennä, mahamakkaroita lisää tuon yksinäisen kaveriksi ja verkkarit tms ja pari collegepaitaa tms. Ja hiukset saisi ruveta rehottamaan, mitä väliä. Ja muutkin karvat.

Tietyt asiat elämässäni oli, kun olin 20-38v, sen jälk eli viimeiset 10v niitä ei ole ollut. Joten mitä väliä, ei mitään.