Olivatko kaikki kotimaiset kulta-ajan naismaalarit suomenruotsalaisia?

Ruotsinkielisetkin voivat ola työläistaustaisia. 

 

Tosin monet suomalaisilla nimillä taiteilleen olivat ruotsinkielisiä kuten Juhani Aho.  

Työläistaustalla ei haettu Ateneumiin opiskelemaan

Vierailija kirjoitti:

Työläistaustalla ei haettu Ateneumiin opiskelemaan

Ei haettu ei. Ihmisen piti tehdä työtä elääkseen. Lisäksi öljyvärit olivat kalliita. Jossain tapauksissa taidemallina toiminut prostituutti saattoi itse innostus tekemään taidetta. 

Ei Ruotsin vallan aikaan pystynyt etenemään, ellei puhunut ruotsia. Silloin oli todellinen pakkoruotsitus, esim. koulussa sai rangaistuksen suomen puhumisesta. Ymmärrettävästi yrittivät ajatella oppilaiden etua, että oppisivat hyvää ruotsia ja pystyisivät etenemään elämässään. Kaikki hallinto ja ylempi koulutus toimi ruotsiksi. Kultakaudella jo elettiin Venäjän vallan aikaa, perustettiin suomeksi koulutusta, yliopistokin, ja suomi tuli vihdoin hallintokieleksikin. Mutta kyllä taide ja kulttuuri oli silti vielä ruotsinkielisten aluetta. Ei pienistä mökeistä hetkessä alettu taiteilijoiksi, vaan etusijalla oli sellaiset alat, joilla pystyi tienaamaan elantonsa. 

Monesti olen miettinyt että olikohan Suomen itsenäistyminen ruotsinkieliselle eliitille niin tärkeä asia juuri sen takia, että Venäjähän otti vallan pois Ruotsilta? Enemmänhän Venäjän hallinto oli Ruotsin (ja suomenruotsalaisten?) vihollinen kuin Suomen. Mutta hyvä niin joka tapauksessa, nyt ollaan itsenäisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työläistaustalla ei haettu Ateneumiin opiskelemaan

Ei haettu ei. Ihmisen piti tehdä työtä elääkseen. Lisäksi öljyvärit olivat kalliita. Jossain tapauksissa taidemallina toiminut prostituutti saattoi itse innostus tekemään taidetta. 

Tarkoititko, että suomenkielisten piti tehdä työtä elääkseen? Ruotsinkieliset saattoivat olla taiteilijoitakin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työläistaustalla ei haettu Ateneumiin opiskelemaan

Ei haettu ei. Ihmisen piti tehdä työtä elääkseen. Lisäksi öljyvärit olivat kalliita. Jossain tapauksissa taidemallina toiminut prostituutti saattoi itse innostus tekemään taidetta. 

Tarkoititko, että suomenkielisten piti tehdä työtä elääkseen? Ruotsinkieliset saattoivat olla taiteilijoitakin. 

Suomenkieliset olivat takuulla köyhempiä kuin ruotsinkieliset. Ruotsinkieliset olivat herraskaisempaa väkeä. Kyllä niissäkin köyhiä oli. 

Vierailija kirjoitti:

Työläistaustalla ei haettu Ateneumiin opiskelemaan

Eiväthän taiteilijat tuolloin välttämättä Ateneumissa opiskelleet, vaan moni opiskeli ulkomailla.

Ja Helmi Biese oli taustaltaan suomenkielinen, kaksikielisiä oli sitten useampi. 

En tajua miksi palstalaiset eivät käsitä, että tuolloin ihmiset olivat ehkä jopa kansainvälisempiä kuin nykyisin, sivistyneistö siis lähinnä. Oli tavallista asua ulkomailla osa ajasta ja hankkia koulutus siellä. Kun kerroin kerran täällä sukuni naisten opiskelleen yliopistossa jo 1800-luvulla, minulle hähäteltiin väittäen, ettei Suomessa edes ollut tuolloin yliopistoa... En voi käsittää tuollaista tietämättömyyttä.