Ajattelun virhe aiheutti seinäliikkeen

en nyt oo varma missä oon mut tää tila ei oo enää tuttu, ei niinku se tavallinen tila missä esineet pysyy paikoillaan... kävelin keittiöö mut se meni niinku ympäri itteensä ja sit kaikki vaan käänty. kahvinkeitin oli siellä, joo, mut sen silmät oli kiinni. ei siis kirjaimellisesti mutta jotenki näin sen, niinku... väreissä. tai niissä jotka ei näy enää

pöytä ei halunnu mua enää siihen ääreen. tai ehkä halus mut toisinpäin. istuin mut jalat oli liian pitkät muistille ja lattia vähän niinku... anto periks. niinku sokeri sadevesis

mä laitoin vettä mut vesi ei tullu takas. ehkä se meni muualle. ehkä siihen paikkaan missä kuppi kerran oli. nyt se on vaan pelkkä ympyrä siinä pöydäs, se vanha kuumajälki joka sano että aika ei toistu vaan vaanii

joku oli koskenu kasviin. en tiiä kuka, mut se ei ollu kasteltu niinku ennen. se oli liian vihree. sellanen että tulee tunne että joku toinen tuntee sun puolest ja se ei mee pois. siinä oli joku järjestys joka ei ollu enää meidän

on tullu kirjeitä mut en avannu, silti tiedän mitä niis lukee. joku ääni sano että hiljasuus on vaan täynnä ääniä jotka ei oo päässy ulos. ja ne seisoo seinän sisällä ja oottaa. join vettä ja se maistu unelta jota en nukkunu viel

yks ikkuna on jääny päälle. ei siis fyysisesti mut niinku auki ajatuksessa. se ei näytä ulos se näyttää vaan samaa kuvaa. semmonen lamppu, vai oisko ollu kuu, ja se liikkuu mut silti se ei mee mihinkää. niinku unessa jalkojen tilalla on lumi

muisti ei mee suoraan enää. se menee sinne ja takas ja vähän ympäri. näin varjon tiistaina mut se ei ollu mun. joku kuiskas suoraan aivoon että "älä", ja sit mä en liikkunu, ja aika niinku nielas ittensä. sen jälkeen oli vaan hidas tuuli joka tuntu niinku hengitys toisen ihon alla

mä kirjotin oven taakse että en oo kotona mut joku koputti silti. en vastannu mut kyllä ne tietää. ne tulee sitku on hiljasta. niillä ei oo äänt mut niillä on paino!!!

en tiiä miks kirjotan tän mut ehkä joku toinen näkee tän ja ymmärtää. ei tarvi tehdä mitään. riittää et lukee ja ei hajoa. ainakaan heti

kiitos tai jotain. ehkä me ollaan jo valmiit vaikka ei tiedetä