Minä matkustan aina vanhemmille mutta he eivät ikinä minun luokse
Olen nyt 4 vuotta asunut opiskelukaupungissani 160 kilometrin päässä kotoani. Tästä on tullut kotini. Aina kun olisi tarve törmäillä vanhempien kanssa, se on aina mennyt niin päin että minä matkustan kotikulmille.
Asun kuulemma niin kaukana ja on kallista. Mutta sitten jos minä vetoan samaan, niin tulee tilitystä kuinka olen kiittämätön p*ska joka ei tahdo nähdä vanhempiaan. Minun junalippujeni hinnalla tankkaisi heidän auton, ajaisi edes-takaisin ja vetäisi sumpit huoltoasemalla.
Kuitenkin aina löytyy rahaa ja syy lähteä käymään pohjoisessa mökillä, nyt tänä vuonna kerran kuussa. 8 tunnin ajomatka.
Kommentit (10)
Älä matkusta. Sillähän tuosta selviät. Ihan itse olet tuonkin ongelman saanut aikaan.
En käsitä vanhempiasi. Oma lapseni asuu 400 km päässä ja pyrin käymään myös hänen luonaan aina välillä. Nyt on kesälomallekin jo junaliput ostettuna.
Noh, toisaalta asun samassa kaupungissa äitini kanssa, heille on n. 7 km matkaa. Siskoni kanssa asumme alle kilometrin päässä toisistamme. Useimmiten tapaamme kuitenkin äidin luona, vain harvoin hän tulee jomman kumman meistä luo, lähinnä synttäreinä.
Mikä siinä yhdessä naisessa niin kiehtoo että pitää roikkua vuoden joka ikinen päivä vuodesta toiseen?
Nyt on ap:lla se hetki, kun on aika katkaista napanuora ja kasvaa aikuiseksi. Seuraavalla kerralla pyydät erikseen vanhempiasi käymään ja uhriudut, jos eivät suostu tulemaan. Etkä mene itse kylään ollenkaan.
Mun lapset (kaikki kolme) asuu alle 20 kilsan säteellä, kukaan ei ole kaivannut mua kylään muuton jälkeen. Yhden luona olen käynyt kahvilla, kun hain toista lastani sieltä meille kylään.
Niin me ollaan erilaisia.
Meillä on aina ollut tuo sama. Olen jo yli nelikymppinen, ikinä ei ole vanhemmat käyneet mun kotona, mä käyn aina siellä sitten kun käyn.
Olen 47v ja äitini ei ole ikinä käynyt kodissani. Ei ekassa opiskelukämpässä, johon muutin 18v:na, eikä missään sen jälkeisissä asunnoissani, joita on tähän mennessä viisi. Minä käyn aina siellä. Välimatkaa ollut vaihtelevasti 250-450km.
"Mutta sitten jos minä vetoan samaan, niin tulee tilitystä kuinka olen kiittämätön p*ska joka ei tahdo nähdä vanhempiaan."
Miksi edes käyt heidän luonaan jos puhuvat sinulle näin? Jos minun vanhempani puhuisivat minulle näin, ei olisi mikään ongelma katkaista välejä kokonaan. Vaadi sinäkin vähän kunnioitusta itsellesi.
Vanhempasi ovat sinut tehneet. Ilman heitä et olisi edes olemassa. He ovat ruokkineet, hoitaneet ja kasvattaneet sinua. Eiköhän se ole pikemminkin sinun tehtäväsi käydä heidän luonaan, kun nuorempikin olet, sekä ihan vaan kiitollisuudesta heille omasta olemassaolostasi.
Odotas kun vanhemmat tulevat siihen ikään kun tarvitsevat hoitoa ja asioiden hoitoa. Käyt siellä lähes joka päivä, jos eivät suostu ottamaan kotihoidon palveluita.