Miksi herkät ja aidot ihmiset herättävät niin paljon tunteita?

??

Niin.

?

?

?

Moni esittää herkästi paljonkin jotain muuta kuin on. Jokainen tekee niin vähän toki, mutta harvinaisempaa on, että ihminen on suhteellisen mutkaton ja välitön itsensä kanssa käytökseltään ja olemukseltaan.

Itse olen herkkä ja aito. En koe herättäväni tunteita. Ajatko takaa sellaista ihmistä, joka itkee lähes jokaisesta asiasta ja on hieman draamanhakuinen? Herkällä ja aidolla voi tarkoittaa hyvinkin erilaisia ihmisiä.

Herkkyys ja kyky aistia toisten tunnetiloja on arvokas piirre, mutta siihen liittyy myös varjopuolia, joita ei kannata vähätellä. Jos kaikki tunteet imee itseensä sellaisenaan, alkaa helposti elää muiden puolesta. Esimerkiksi toisen ahdistus voi tarttua niin, että oma olo menee täysin sekaisin, vaikka tilanne ei edes liity itseensä. Pahimmillaan käy niin, että kun toinen hukkuu, sitä uppoaa itsekin mukana.

Tämä ei tarkoita, että herkkyys olisi huono asia. Se on voimavara, mutta se tarvitsee rajoja ympärilleen. Omat tunnetaidot ja rajat eivät ole kylmyyttä vaan itsehoitoa. Ne mahdollistavat sen, että voi olla toisen tukena ilman että kadottaa itseään.

Joskus voi olla houkutus jäädä ajatukseen että "mä nyt vaan olen tällainen herkkä enkä voi sille mitään", mutta herkkyys ei sulje pois oppimista. Tunnesäätelyä, rajoja ja itsemyötätuntoa voi opetella. Moni on saanut apua esimerkiksi terapiasta, kehon ja mielen säätelykeinoista tai vertaistuesta. Herkkyys ei katoa, mutta sen rinnalle voi rakentaa turvaa, vakautta ja tilaa omille tunteille.

Tunteet kertovat paljon, mutta ne eivät aina ole koko totuus. Herkän ihmisen on tärkeää opetella erottamaan, mikä tunne on oma ja mikä ei. Se tuo tasapainoa ja auttaa säilyttämään voiman herkkyyden rinnalla.

Ihmettelen myös. Eikö ihminen saa olla enää ihminen?

Vierailija kirjoitti:

Moni esittää herkästi paljonkin jotain muuta kuin on. Jokainen tekee niin vähän toki, mutta harvinaisempaa on, että ihminen on suhteellisen mutkaton ja välitön itsensä kanssa käytökseltään ja olemukseltaan.

Ei kaikki esitä yhtään mitään ja se on kateutta sitten kun ei hyväksytä aitoutta eikä varsinkaan älykkyyttä.

Piilonarsismia. 

En oikein saa kiinni, millainen on tällainen herkkä ja aito ihminen, ja miten hän herättäisi sitten niin paljon tunteita (kenessä). Ehkä aloittaja ei aiokaan selittää.

Kaikki pitää kovin empaattisena ja vahvasti tuntevana ihmisenä ja se on kuulema hienoa. Sit ne alkaa tallomaan päälle miten huvittaa.

En halua olla näin herkkä.

Niin, eihän herkkä ole välttämättä aito. Ja sama pätee toisinkin päin.

Mun tuntemani herkkä on jotenkin, hmm, tavallaan aika vaativa, vai tuntuuko itsestä vaan siltä.  "Kun hän on niin herkkä."  Niin sitten joustetaan useimmiten hänen suuntaansa. Saa ikäänkuin tahtonsa läpi tuolla herkkyydellä.

Vierailija kirjoitti:

En oikein saa kiinni, millainen on tällainen herkkä ja aito ihminen, ja miten hän herättäisi sitten niin paljon tunteita (kenessä). Ehkä aloittaja ei aiokaan selittää.

Tällaisia aloituksia olisi hyvä avata lisää, jos aloittaja haluaa saada vastauksia ihmisiltä. "Herkkä" ja "aito" ovat molemmat kärsineet inflaation, koska niitä käytetään kuvaamaan sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät oikeasti ole kumpaakaan. Sen seurauksena "herkkä"-adjektiivista on tullut on synonyymi mm. epävakaalle, dramaattiselle, herkkänahkaiselle ja traumatisoituneelle. "Aidolla" taas viitataan usein käytöstavattomaan töksäyttelijään, jolla ei ole tilanne- eikä tunnetajua ja jolla on pakottava tarve alleviivata omaa aitouttaan ja ainutlaatuisuuttaan. Ihmiset ovat oppineet mieltämään molemmat adjektiivit negatiivisiksi ja reagoivat siksi niin voimakkaasti, kun joku kuvailee itseään aidoksi ja herkäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Kaikki pitää kovin empaattisena ja vahvasti tuntevana ihmisenä ja se on kuulema hienoa. Sit ne alkaa tallomaan päälle miten huvittaa.

En halua olla näin herkkä.

Ei sun ole pakko ollakaan. Mene terapiaan tai johonkin kurssille.