Miksi shoppailet vaikka sinulla ei selvästi ole varaa?

En shoppailekaan. Next question. 

Se on kivaa

Vierailija kirjoitti:

Se on kivaa

Eikö sinua nolostuta pyytää maksuaikaa pikkuostoksille?

En shoppailekaan. Ostan vain tarpeellisia asioita. Joskus voin ostaa vaikka elokuvaliput, esimerkiksi siis. Mutta aina lasken sen, että onko varaa ja mietin, että ostanko nyt tuon vai ostanko sillä summalla tätä.

Toki tiedän yhden ihmisen, jolla ei ois varaa elää yli varojensa, mutta mikäs siinä kun jatkuvasti lainaa älyttömiä summia rahaa, ihan vaan siis shoppailuun ja ostelee sellaisia tuotteita, jotka maksaa monta kertaa enemmän kuin halvempi tuote. Sitten valittaa kun ei ole sitä, ei tätä, eikä tuota. Monta kertaa monet sanoneet, että katso vähän tarkemmin mitä ostat ja vertaile hintoja. Köyhällä ei ole varaa leikkiä laatutietoista. 

Olin sellainen, aina piti ostaa jtn uutta kivaa vaatetta, tai kotiin uudet verhot jne, vaikka rahaa ei olisi ollut. Otin vaikka pikavipin, vaikka vanhatkin oli maksamatta. Kun olin raha-asioideni kanssa ihan kuralla, otin lopulta itseäni niskasta kiinni ja lopetin turhan shoppailun, vaikka se vaikeaa olikin. Nyt makselen vanhoja velkojani ja ylimääräistä rahaa ei ole yhtään. Jos joskus tekee mieli ostaa jotain, punnitsen tarkkaan, tarvitsenko sitä, vai onko minulla jo kotona vastaava tuote. Mutta jos jotain ostan, olen niin onnellinen pienestäkin ostoksesta, mitä en koskaan ennen tuntenut, kun ostin lähes päivittäin jotain uutta. 

Aikoinaan möin lasten vaatteita nettikirppiksiltä. Yleinen kysymys oli, voiko maksaa lapsilisäpäivänä? Kyseessä saattoi olla 3 € vaate. "Syötiin" jo tulevat tulot etukäteen.

Missä tuollaista tapahtuu? Jossain junttien naamakirjakirppiksellä? Eikö ne muutenkin ole ulosotossa olevien osto- ja myyntipaikkoja. Köyhät keskenään kinastelee kukkaruukuista.

En ostele enkä myy. Jos myyn, myyn isolla tunnetulla kauppapaikalla ja toimitustapalauseke on "vain nouto, maksu käteisellä noudettaessa".

Viimeksi myin kun muutin. Ei ongelmia, vaikka joku tinkaisikin pesukoneesta kympin pois.

Velka on veli ottaessa mutta veljenpoika maksaessa. Kannattaa mitoittaa velka tulojen mukaan. Jos hörppää liikaa, voi olla vaikea vakauttaa.

Ostelen, mutta vain omien tulojeni puitteissa. En halua maksuaikaa, kun en ole ensi kuussa yhtään rikkaampi kuin nytkään. 

En shoppaile. Käytän vaatteet loppuun, ennenkuin ostan uusia.

T: Tuntematon

Pitäis ostaa uusia, mutta laatu niin heikkoa nykyään

Ostin luotolla asioita, joista sain iloa. Viitisen vuotta sitten maksoin kaikki lainat ja luottokorttitilit pois, lopetin shoppailun ja rupesin säästämään. Nyt, kun en ole aikoihin ostanut muuta kuin oikeasti välttämätöntä, olen unohtanut koko shoppailun. 

Koska se on vain minun asiani.  😅😅😅

Saa dopamiinia.

Sairaus tuokin. Riippuvuus, jolla täytetään muita tyhjiöitä.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan möin lasten vaatteita nettikirppiksiltä. Yleinen kysymys oli, voiko maksaa lapsilisäpäivänä? Kyseessä saattoi olla 3 € vaate. "Syötiin" jo tulevat tulot etukäteen.

Juuri tämä. Voinko maksaa lapsilisäpäivänä, eläkepäivänä, rahapäivänä jne, kun kyse on muutaman euron, maksimissaan parinkympin asiasta. Jos rahankäyttö on noin kädestä suuhun-meininkiä, että ylimääräistä rahaa ei ole edes tuon vertaa tilillä, en ainakaan itse kehtaisi keltään tuntemattomalta pyytää maksuaikaa pikkuostokselle enkä todellakaan mihinkään ei-elintärkeään.

Minua ahdistaa, jos on huonot vaatteet päällä. Jos takki ja pusero eivät ole yhtä pitkät. 

Nimenomaan vaatteet ahdistaa. Ei hiukset tai naama. 

Vierailija kirjoitti:

Minua ahdistaa, jos on huonot vaatteet päällä. Jos takki ja pusero eivät ole yhtä pitkät. 

Nimenomaan vaatteet ahdistaa. Ei hiukset tai naama. 

Aikaa menee liikaa, kun etsin uusia vaatteita ja vien ompelijalle.

Shoppailen kyllä liikaa, mutta en osamaksulla ja vain, jos on varaa. Pitää silti vähän rajoittaa. Minulla toimii toinen tili, jonne siirrän ne liiat, jotten tuhlaa.