Odottelen, että juustoruisleipähimo laantuisi

Tiedän kyllä tunteen.Voi muuttua iän myötä.

Minulle ainut mahdollisuus on kieltäytyä kokonaan. En himoitse karkkeja tai makeita, kuten ihmiset yleensä. Himoitsen ruisleiää juustolla. 

Vierailija kirjoitti:

Minulle ainut mahdollisuus on kieltäytyä kokonaan. En himoitse karkkeja tai makeita, kuten ihmiset yleensä. Himoitsen ruisleiää juustolla. 

Sama, varsinkin paahdetut ohuet ruispalat juustolla, samoin hapankorput. Pitää hillitä itsensä ettei mutusta niitä liikaa.

Ruisleipä, sinihomejuustoa päälle ja mikroon sulamaan. 😋

Joo noihin vaasan ohuisiin jää koukuun.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kyllä tunteen.Voi muuttua iän myötä.

Kumpaan suuntaan? Ap

Onneksi juuri söin😉. En paljon parempaa tiedä kuin ruispalat leivänpaahtimeen ja juustoa päälle. Kun otan ne paahtimesta niin annan niiden hetken " kuivaa" , ovat silloin vielä ihanan rapeita. En itse voi ymmärtää , miksi jotku tarkoituksella karttaa leivän syömistä. Mutta, nautitaan me vain aivan täysin sydämin ja ilman huonoa omaatuntoa näistä " paheistamme".🤗🤗

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kyllä tunteen.Voi muuttua iän myötä.

Ei muuttu😁😁

Minulla toimii jopa suklaan kanssa se, että lopetan ja odotan hetken. Se herkun syöminen täytyy vaan lopettaa tiettyyn määrään jonka on ennalta päättänyt ja sitten pysähtyä odottamaan. Erikoista kyllä, hetken päästä sitä ei enää tee mieli. Joskus jopa ällöttää ajatus että jatkaisi vielä herkun syömistä.

Faith kirjoitti:

Erikoista kyllä, hetken päästä sitä ei enää tee mieli.

Ei toimi. Jos tekee mieli jotain ruokaa, se ei mene ohi edes kahdessa viikossa.

Ei tuosta himosta kannata päästä eroon. Juusto voi olla vähärasvaista, muuta muuten anna palaa.