Onko lapsia kohtaan väärin, että yh-äitinä aloittaa seurustelun?
Mulle tulee hirveän huono omatunto jos ajattelen muita kuin lapsia. Mulla on kaksi teiniä joilla molemmilla terveyshaasteita. Olen tottunut siihen ettei mulla ole ollut vuosiin omaa elämää ollenkaan. Lasten isä ei ole elämässä ollenkaan, vaan olen ollut vuosikausia täysin yksin. Eilen näin miestä ja join muutaman lasin viiniäkin. Nyt on hirveä henkinen morkkis, vaikken ole tehnyt mitään pahaa.
Kommentit (15)
Ei ole väärin, kunhan mies ei pääse tekemään lapsille mitään ikävää. Enkä nyt tarkoita jotain rikollista, vaan jotkut miehet ei aidosti hyväksy naisen lapsia ja käyttäytyvät sitten ikävästi lapsia kohtaan. Voi myös seurustella ilman että miestä tutustuttaa aktiivisesti lapsiin, jos teillä on mahdollista tapailla ilman lasten läsnäoloa.
No kunhan pidät ne housusi jalassa.
Itse yh-äidin tytär. Mua suretti ja edelleen surettaa että äidillä ei ollut ns. omaa elämää. Kehotin jo teininä menemään treffeille jos siltä tuntuu. Jotain ihastuksia sillä oli mutta mistään ei voinut tulla mitään ihan hänen omasta suhtautumisesta. Nyt hän on yksin ja yksinäinen eläkepäivillään. Yrittää saada minua seuraksi päivittäin kun ei ole muuta.
Eli. Älä unohda itseäsi!
Lopetatko eläjisen koska sulla on lapsia? Jatka tapailua.
Ei ole väärin. Sinullakin on oikeus onneen, vaikka miten olisit sairaiden (miten edes liittyy asiaan?) lasten äiti. Mutta se, miten hoidat sitten seurusteluasiat lapset huomioiden... no sitä kannattaa oikeasti miettiä. Tarkoitan, ettei ehkä ole lasten kannalta parasta pyytää seurustelukumppania vaikka 2kk seurustelun jälkeen muuttamaan teille asumaan, jos nyt vaikka sellainen sattuisi käymään mielessä.
Ei ole mitään syytä huonoon omaantuntoon. Kyllä sinun on jo aika ajatella itseäsikin.
Kiitos tuesta. Parhaimmalta kuulostaa se että tapailen miestä ilman lapsia. En halua tuoda meille kotiin ketään. Vanhin on jo 15, eikä ole kymmeneen vuoteen nähnyt meillä kotona miestä, kun sellaista ei ole ollut. Tää seurustelukuvio voisi tosiaan olla sellainen että nähdään vain silloin tällöin. En halua kaataa myöskään kumppanin niskaan mitään vastuuta.
Ap
Kun lapset näkevät, että äiti elää elämäänsä ja esim seurustelee, he oppivat, että heilläkin on oikeus omaan elämään, omiin valintoihin ja onneen.
Vierailija kirjoitti:
Itse yh-äidin tytär. Mua suretti ja edelleen surettaa että äidillä ei ollut ns. omaa elämää. Kehotin jo teininä menemään treffeille jos siltä tuntuu. Jotain ihastuksia sillä oli mutta mistään ei voinut tulla mitään ihan hänen omasta suhtautumisesta. Nyt hän on yksin ja yksinäinen eläkepäivillään. Yrittää saada minua seuraksi päivittäin kun ei ole muuta.
Eli. Älä unohda itseäsi!
Mä olen juuri tällainen äiti. Erosin lasten isästä 13 vuotta sitten ja sen jälkeen ei ole ollut ketään. Ja pahoin pelkään, että ei tule enää olemaankaan, sen verran tehokkaasti olen kehittänyt itselleni yksinäisen suden roolia. Lapsissani en tosin roiku, joten tämä ei ole heidän ongelmansa.
On väärin. Mullekkin kaikki suvun naiset toitotti kuorossa että kasvata ensin kersas aikuisiksi ennenkun alat taas miesten kanssa vehtaa.
Vierailija kirjoitti:
On väärin. Mullekkin kaikki suvun naiset toitotti kuorossa että kasvata ensin kersas aikuisiksi ennenkun alat taas miesten kanssa vehtaa.
Mitä muuta siellä 1800-luvulla tapahtui?
ei ole väärin ja olet upea ihana äippä ja näin miehenä mielelläni rakastuisin kanssasi :)
mutta ole varovainen kun tapailet eri miehiä - suurin osa tulee vain käyttämään sinua kaikin tavoin hyväkseen, valitettavasti se on tilanne kaikkialla Suomessa
Itse olen pitänyt oman seurustelun ja lapset erillään. Lapset kyllä tietävät että minulla on joku, mutta ei hänestä ole isäpuolta lapsille tulossa. Erillään aiotaan asua niin kauan kuin lapset haluavat asua kanssani.
-toinen yh
Tunnet huonoa omaatuntoa koska tiedät että teet väärin.