Koiranpentu
Perheen kanssa mietitty ensikoiraa. Tyttärellä allergiaa ja tosi eläinrakas. Päädytty lagottoon tai perroon, ollut hoidossa perro pari kertaa mutta lagotosta puhuttu enemmän että ekaksi koiraksi. Kumman itse ottaisitte. Narttu koira otetaan. Onko lagotto sen kokoinen että 12 vuotias suht vahva tytär pystyy itse käymään metsälenkillä tai kavereiden kanssa lenkillä? Tyttärelle siis omaa koiraa etsitään koska haluaa uuden oman agilitykoiran ja siten ei mitään pikkuhauvaa oteta. Kertokaa kokemuksia! Kiitos.
Kommentit (27)
Koiraahan ei voi ottaa lapsen vastuulle, muutakuin nimellisesti "Jonnan koira"...
Vastuu turvallisesta ulkoilusta, ruoasta, levosta, terveydenhoidosta, vakuutuksista jne. on aina aikuisen.
Kannattaa harkita ekaksi koiraksi selkeästi helppoa koiraa, tosin pitää ymmärtää että kaikki koirat on koulutettava. Esim. Border collie, villakoira, perhoskoira, kultainen noutaja, cocker spanieli ym.
Molemmat ovat haukkuherkkiä ja luonteissa on varautuneisuutta ja arkuutta jo jonkinverran.
Tämä "ensikoiran ottaminen" ja tytär "haluaa uuden oman agilitykoiran" kuulostaa ristiriitaiselle? Ikäänkuin teillä olisi jo koira ollut?
Mitä jos koirasta ei olekkaan agilityyn?
Onko tyttärellä koira-allergia? Allergisoimatonta rotua kun ei harhaluuloista huolimatta ole. Perro on espanjaa ja tarkoittaa koiraa. Tarkoitatteko ehkä espanjanvesikoiraa eli perro de agua español?
Olisin myös hieman helpomman rodun tai sekarotuisen kannalla ekaksi koiraksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko tyttärellä koira-allergia? Allergisoimatonta rotua kun ei harhaluuloista huolimatta ole. Perro on espanjaa ja tarkoittaa koiraa. Tarkoitatteko ehkä espanjanvesikoiraa eli perro de agua español?
Minulla on koira allergia, minulla on koira joka nukkuu vieressä. Koiraan siedättyy kyllä, siihen omaan koiraan
Vierailija kirjoitti:
Koiraahan ei voi ottaa lapsen vastuulle, muutakuin nimellisesti "Jonnan koira"...
Vastuu turvallisesta ulkoilusta, ruoasta, levosta, terveydenhoidosta, vakuutuksista jne. on aina aikuisen.
Kannattaa todella harkita rotua ja toki ymmärtää myös se, että jos hankitaan ns. agility-koiraksi, voi olla ettei tavoitteellisesta harrastamisesta tule välttämättä mitään.
Koiralla kun voi olla ranteet, kyynärät, polvet, selkä senlaatuiset että jokin rasittava harrastus on pannassa.
Parasta on tutkia useita rotuja, ottaa koira elinkäiseksi (jopa 16-17-vuotta) kaveriksi ja kaikki harrastukset ovat vain plussaa jos koiruuden kanssa voi harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tyttärellä koira-allergia? Allergisoimatonta rotua kun ei harhaluuloista huolimatta ole. Perro on espanjaa ja tarkoittaa koiraa. Tarkoitatteko ehkä espanjanvesikoiraa eli perro de agua español?
Minulla on koira allergia, minulla on koira joka nukkuu vieressä. Koiraan siedättyy kyllä, siihen omaan koiraan
^Ei kaikki siedäty. Omaankaan koiraan.
Ottakaa nyt aluksi vaikka hoitoon jonkun naapurin koira viikoksi, niin näkee, mitn se allerginen reagoi.
Olisi kamalaa hylätä uusi koira, jos sen kanss ei pystykään elämään.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa todella harkita rotua ja toki ymmärtää myös se, että jos hankitaan ns. agility-koiraksi, voi olla ettei tavoitteellisesta harrastamisesta tule välttämättä mitään.
Koiralla kun voi olla ranteet, kyynärät, polvet, selkä senlaatuiset että jokin rasittava harrastus on pannassa.
Parasta on tutkia useita rotuja, ottaa koira elinkäiseksi (jopa 16-17-vuotta) kaveriksi ja kaikki harrastukset ovat vain plussaa jos koiruuden kanssa voi harrastaa.
Just näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tyttärellä koira-allergia? Allergisoimatonta rotua kun ei harhaluuloista huolimatta ole. Perro on espanjaa ja tarkoittaa koiraa. Tarkoitatteko ehkä espanjanvesikoiraa eli perro de agua español?
Minulla on koira allergia, minulla on koira joka nukkuu vieressä. Koiraan siedättyy kyllä, siihen omaan koiraan.
Ambulanssilla sairaalaan. Onneksi oli perhe. Teholle ensin ja sitten keuhko- ja infektio-osastolle tutkimuksiin..
Koira lähti välittömästi sen jälkeen. Ehdotonta.
Allergia on yleistynyt
eläimiin, ruoka-aineisiin, materiaaleihin mm karva, hilse, pölyt, luonnon allergeenit ja ruoka.
Jatkuva lääkitys.
Mä en mahda mitään, mutta tulee aloituksesta outo olo. Koirahan otetaan perheenjäseneksi. Ei tyttären halutessa agilitykoiraa? Eihän vauvaakaan aleta suunnittelemaan tyyliin; "Halutaan meidän Irmapetteristä meille pianonsoittaja"?
Se on mitä on ja tulee mitä tulee? Tavallaan koiraa hommatessa voi sanoa että ostetaan "sika säkissä", jotain riskejä voi minimoida mutta kaikkea ei.
12-vuotias ilman aikuista viemään koiraa metsälenkille? Joo ei... lagotto on riittävän iso, että pääsee 12 vuotiaalta irti halutessaan. Että ei, en päästäisi pikku teinejä lenkittämään koiraa yksin. Siinä sitten juoksette pitkin kyliä etsimässä, kun karkuun pääsee. Tyttö voi toki harrastaa koiran kanssa, mutta ei sielläkään ilman aikuisen valvontaa. Että miettikää asia kunnolla loppuun. Ja voi olla, että allergialle ei siedäty. Ymmärtäähän lapset, että siinä tapauksessa koira joutuisi lähtemään?
AP-lla vippaa päässä.
Ei koiraa. Kuulosta epämääräiseltä toi aloitusasetus perheessä.
Homma haiskahtaa.
En ottaisi 12-vuotiaan halusta pelkästään mitään koiraa. Teini-ikä kun paukkaa kunnolla päälle koira jää kyllä usein paitsioon ja aina paino sanalla aina, aikuisen kontolle.
Sitten en ottaisi kumpaakaan noista noilla spekseillä eka koiraksi. Ottaisin minivillakoiran.
Vierailija kirjoitti:
Mä en mahda mitään, mutta tulee aloituksesta outo olo. Koirahan otetaan perheenjäseneksi. Ei tyttären halutessa agilitykoiraa? Eihän vauvaakaan aleta suunnittelemaan tyyliin; "Halutaan meidän Irmapetteristä meille pianonsoittaja"?
Se on mitä on ja tulee mitä tulee? Tavallaan koiraa hommatessa voi sanoa että ostetaan "sika säkissä", jotain riskejä voi minimoida mutta kaikkea ei.
Sinä voit ottaa koiran perheenjäseneksi. Monet ottavat koiran koiraksi.
Lämmin suositus käydä vaikka koiranäyttelyssä katsomassa Lagotto-kehä. Ihan vain koon tsekkauksessa?
Lagotto saa kyllä äkkinykäisyllä, toiseen suuntaan katsovan kävelyttäjän otteen kirpoamaan hihnasta.
Lagottoja harkitessa kannattaa muistaa että voi olla varautunut, haukkuherkkä ja ns. "pannu vuotaa" joisssin linjoissa.
Toinen ajatus on se että narttu voi olla todella oikukas hormonien kanssa temppuileva oikea narttu siis.
Itse suosittelisin ekaksi koiraksi urkkia.
Ovat suoraviivaisia, rajat, rakkautta ja ruokaa tyyppejä yleensä.
Jostain on käsitys että nartut olisivat jotenkin "helpompia"? Yhden nartun ja viiden uroksen sekä n. 55-vuoden koirakokemuksella sanoisin toisin.
Toki en tiedä onko tästä jotain tutkomustietoa tjsp.
Mutta agilityyn, nenänkäyttöhommiin ja ihan kavereina todennäköisesti ihan jees koiria, kunhan kasvattajiin ja emän/uroksen luonteisiin ja sukusiitosprosentteihin paneutuu?