Vanhempien ammatilla on paljon merkitystä miten ope suhtautuu

Mutta ehkä se vaikuttaakin jotenkin telepaattisesti. Joo, niin sen pitää olla.

lasten tulevan koulumenestyksen kanssa. Ilmeisesti koulutetummat äidit lukevat enemmän lapsilleen, keskustelevat enemmän heidän kanssaan jne. -> kielenkehitys on usein nopeampaa, mikä mahdollistaa muunkin oppimisen. Toki asenneilmapiiri koulua ja opiskelua kohtaan on tärkä. Jos kotona elellään "herrojen lapset ne vaan koulussa pärjää, ja turhaahan se onkin, johonkin paperipyörityshommiin sitä vaan joutuisi" -meiningissä, eipä ole ihme, jos lapsetkaan eivät koulussa pärjää. Näin vähän kärjistettynä

:)

että ne ns. hyvissä ammateissa olevat = korkeammin koulutetut vanhemmat ovat sattumalta antaneet lapsilleen ihan geeneissä paremman lukupään kuin vaikkapa levyseppähitsari-/siivoja-vanhemmat? Tämä siis jos asia todella olisi näin, mitä en ihan suoralta kädeltä usko. t. kouluttamattomien vanhempien lapsi, peruskoulun päättötodistuksen ka. 9.8

Ja niissä on todettu, että koulutetummissa perheissä yleensä (huom: yleensä, ei siis aina) arvostetaan koulutusta enemmän ja siten luodaan pohjaa lasten kouluttautumiselle.

Nykyään aivan varmasti vanhempien ammatilla on huomattavasti vähemmän merkitystä koulun suhtautumisessa kuin kultaisella 70-80 -luvulla. Silloin oli vielä selkeä porvari-vasemmisto erottelu jne.

t. koulutettujen vanhempien lapsi, peruskoulun päättötodistuksen ka myös 9,8

Lakimiehet, lääkärit, korkeat virkamiehet ja johtajat jyräävät.

w.helsinki.fi/cea/fin/Oppimaan_oppiminen/Tutkimustuloksia/Kotitaustan_vaikutus.html

koulutettujen lapset pärjäävät koulussa paremmin, koska vanhemmat suhtautuvat opiskeluun ja tiedonhankkimiseen kannustavammin.

Mulla on tuttavaperheessä kouluja käymätön, työtön äiti jolla on kaksi lasta ja joskus ihan karmii kuunnella äidin vastauksia, kun lapset kysyvät jotain.

Viimeksi hiekkalaatikolla nelivuotias kysyi, miksi ei saa mennä suojatiellä yli kun on punainen valo, ja äiti vastasi tuimasti "no siksi". Ei siis mitään muuta. Lapsi kysyi toistamiseen, ja äiti vastasi tällä kertaa "nyt älä höpötä omiasi, leiki siinä äläkä häslää".

Näin sitä alemmat sosiaaliluokat tukahduttavat lapsensa tiedonhalun, ihan pienestä pitäen... Ei ihme, että koulussa eivät lapset sitten uskalla olla aktiivisia ja kysellä, kun kotona on jo opetettu, että ei sinun tiedonhalullasi ole mitään merkitystä.

Joskus on nähnyt jonkun tutun vanhemman telkkarissa, ja sitten on saattanut huomauttaa, ai, toi on "Teemun" äiti yms. Joskus toki pk-seudullakin tulee tutttujen lapsi oppilaiksi, mutta en usko sen vaikuttavan.

asumme ns. ökyalueella ja lähes kaikki vanhemmat ovat jollain tavalla ns. silmäätekeviä. Ihan tasa-arvoisesti kaikkia kohdellaan eikä opettaja arkaile nuhdella kunnolla ketään oppilaita, ei niiden isojen pomojen ja herrojenkaan lapsia. Samalla tavalla otetaan niiden silmäätekevien koteihin yhteyttä jos ongelmia on.

Nämä hyviä numeroita saaneet menevät kuitenkin lukioon, ja yo-kirjoituksissa ei enää kysytä vanhempien ammatteja. Silloin saa duunareiden ja lääkäreiden lapset ympäri maan tasapuolisen arvostelun, eikä aikaisemmilla numeroilla ole enää merkitystä. Pettymys niille joiden numeroissa on ollut ilmaa.

opettaja kyseli lapsilta vanhempien ammattia, laittoi taululle sitten kahteen riviin, duunarit ja paremmat ammatit. Kumma, että se lahjaton tyttö, jonka vanhemmat olivat lääkäreitä sai juuri koenumeroitaan paremmat arvosanat, hymypatsaat ym. Tyttä ei ollut hyvä koulussa, sellaista kasia sai, joskus 9 -siis kokeista, todistuksessa oli vain kymppejä ja ysejä. Yläasteella arvosanat sitten romahtivat. Tyttö oli nätti, pieni ja hyväkäytöksinen, aina esittelemässä lomakuviaan ym, mutta ei todellakaan hyvä missään.

Näin meilläkin tuolla perähikiällä 80-luvulla. Papin, johtajan, rehtorin lapset saivat ysejä ja kymppejä ala-asteella ja esim. minä duunareiden kakara en samoilla koetuloksilla päässyt kuin seiskaan tai kasiin. Yläasteella tilanne muuttui, kun oli isompi koulu, enemmän opettajia ja he eivät tienneet oppilaiden vanhempien ammatteja tai taustoja. Sain heti seiskaluokan joulutodistuksessa ysejä ja kymppejä enkä varmasti ollut yhtään sen ahkerampi tai fiksumpi kuin ala-asteellakaan.

Toivottavasti nykyisin tilanne on tosiaankin toinen eikä vanhempien asema enää vaikuta lasten koulumenestykseen.

oli ammatti mikä hyvänsä.



Sydämen sivistys ja empaattisuus ovat kuitenkin tärkeimmät ominaisuudet (kaikilla)!



Hauskuus ja rentous ovat aina plussaa.



t. ope

Lakimiehet, lääkärit, korkeat virkamiehet ja johtajat jyräävät.

Mä olen ainakin siinä uskossa, että jos kokeesta tuliskin 9, mutta tunneilla oot aktiivinen, läsnä ja osaava, niin ei siinä ole mitään esteitä kympille todistukseen.



En kyllä kiellä sitä, etteikö vanhemman status vaikuttaisi numeroihin joissain tapauksissa. Aivan takuulla vaikuttaa.

ISoissa kaupungeissa opet ei edes tiedä kullanmurujen vanhempien ammatteja (eikä kyllä kiinnostakaan). Numerot saa ihan vaan omilla ansioilla.

Lakimiehet, lääkärit, korkeat virkamiehet ja johtajat jyräävät.

No sillähän ei ole merkitystä, että vanhemmat ovat myös fiksuja. Esimerkiksi jokamies ei pääse lääkikseen tai oikikseen.

Meillä ainakin numerot sai koemenestyksen mukaan, jolloin opettajasta riippuen 9 1/2 oli 9 tai 10. Sama päti duunarin ja lääkärin lapsiin.

yksinhuoltaja-äiti, siis en kovin iso kiho. Siltikin lapsellani keskiarvo 9.7. En kyllä ole huomannut että opettajat ketään mielistelisi. Taitaa olla kateellisten luuloja.

jos vain lukee. Sinne nimenomaan vain luetaan ulkoa.



Meillä ne koenumerot ovat vain osa arvostelua ja ihan selkeästi tietyt saavat siihen helposti korotusta, toiset eivät.

...enkä usko, että poikieni opettajat edes tietävät meidän vanhempien ammatteja. Sitäpaitsi me ollaan ihan tavallisia pulliaisia. Silti pojat saivat tosi hyvät todistukset.



Meidän ammatit tai asema tuskin vaikuttivat todistukseen, mutta luulen, että yleinen kiinnostuksemme lasten asioista ja koulunkäynnistä vaikutti paljonkin poikien suoritukseen.

ISoissa kaupungeissa opet ei edes tiedä kullanmurujen vanhempien ammatteja (eikä kyllä kiinnostakaan). Numerot saa ihan vaan omilla ansioilla.

vanhempani olivat duunareita (tosin hyvin koulumyönteisiä) ja minä kympin oppilas ihan omilla voimillani. Äitini muisteli kerran opettajan ala-asteella sanoneen, että musta jotenkin näki, että vanhempani viihtyivät töissään.

ja kaikki tuntevat toisensa, monet jo toisessa tai kolmannessa polvessa. Plus että ainakin yksi lakimiesisä kuittaa aina kaiken sillä tittelillään. Siis jos kerättäisiin jotain lahjarahaa, hänen meileissään lukee aina erikseen että "herra oikeustieteen kandidaatti sejase" ja sitten firman nimi...

vaikuta pätkääkään vanhempien ammatit. Joidenkin tiedän, mutta aineenopena ei tulisi mieleenkään selvittää kaikkien oppilaitteni taustoja.



Jos kokeesta tulee ysipuoli, ja oppilas on hyvin aktiivinen ja mukana, niin miksi ei kymppiä saisi antaa.



Varmasti kotitausta vaikuttaa numeroihin, mutta ihan oppilaan itsensä kautta, ei open. Eli jos vanhemmat opettavat lapselleen, että ope on epäreilu, numerot annetaan vain lellikeille, ja työ koulun eteen ei kannata, tai pingottaminen on lähinnä halveksuttavaa, niin varmasti näkyy tulos numeroissa. Samoin, jos kotona lasta kehutaan ja kannustetaan, ja uskotaan lapsen pystyvän ihan mihin tämä itse haluaa, sekin näkyy numeroissa.