Kukaan ei oikeasti katso kieroon, jos kolmekymppinen elää lapsetonta elämää

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011216719.html

Oheinen hesarin mielipidekirjoitus pohtii Euroopan laajuisen syntyvyyden laskun juurisyitä. Syntyvyys, sehän on oikeastaan rajussa laskussa kaikkialla muualla paitsi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Haluan jatkaa täällä keskustelua kertomalla oman näkemykseni.

Olen siis keski-ikäinen, minulla ei ole lapsia, eikä enää tule. Nuoruudessani lapsihaaveista kysyttäessä vastasin, että varmaankin, sitten tulevaisuudessa, mutta niiden aika ei ole nyt. SItä aikaa ei koskaan tullut. Ei tullut vastaan lapsien tekemiseen sopivaa kumppania oikean ikäisenä. Tai sitten oma tilanne oli sellainen, että jokin asia piti ensin saada valmiiksi. On siis osin sattumaa, ettei minulla ole lapsia. Asiat olisivat voineet mennä toisinkin.

Nyt, kypsällä iällä, huokaisen kuitenkin helpotuksesta, ettei lasta nuorempana  sattunut tulemaan. En enää missään nimessä haluaisi jälkeläisiä tähän maailmaan. En ole varma, ymmärtävätkö ihmiset, mihin kuntoon tämä planeetta on menossa. Joskus aikavälillä 2050 - 2100 ihmiskunnalle tulee todella ankeat ajat. Luontokato, sitä edistävä ilmastonmuutos, muovien kasaantuminen ravintoketjussa, kalakantojen romahtaminen ym. tekee maailmasta muutamassa vuosikymmenessä paljon elinkelvottomamman paikan kuin mitä se on tällä hetkellä. Samaan aikaan ihmisten määrä lisääntyy, samoin yksilöä kohden laskettu kulutus lisääntyy. Ihmisten määrä ylittää 10 miljardia, ennen kuin se kääntyy laskuun. Tuo planeetan elinkelpoisuuden heikkeneminen ja ihmisten määrän lisääntyminen saavuttaa poltepisteensä n. 50 vuoden kuluttua, +/- jotain. Silloin tulee olemaan hetkellisesti hyvin karmea tilanne koko ihmiskunnalla. Levottomuuksia, nälänhätää, elintason nopea romahtaminen. Osa selviää, osa ei. Väkimäärä tulee romahtamaan parissa vuosikymmenessä murto-osaan entisestä. Ihmiskunta varmastikin selviää jatkaen eloaan huomattavasti vähäväkisempänä. En kuitenkaan halua, että minulla olisi lapsia tai lastenlapsia, jotka joutuvat elämään tuon myllerryksen läpi. Mikään ei takaa, että he olisivat selviäjien joukossa. Lisäksi ihmiskunta ei kaipaa yhtään ylimääräistä yksilöä noita aikoja varten. Nykyisissäkin on liikaa, eikä tätä pidä tarkastella maakohtaisesti.