Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä muilla sellaista tunnetta, että ootte vain jossain väliaikaisessa paikassa/kesämökillä, eikä kotona vaikka
28.04.2025 |
asutte omistamassanne omassa kodissa? En osaa selittää, mutta siis olen asunnon omistusasunnossa perheeni kanssa jo vuosia, eikä tarkoitus (eikä oikein mahdollisuuttakaan) ole tästä muutta pois vaan elää hamaan tappiin saakka. Mutta silti on sellainen tunne, että ei ole kotona... Että tämä on vain tällainen kesämökki ja väliaikainen paikka missä elän tämän elämänvaiheen läpi. Mitä tämä oikein tarkoittaa?
Ja en ole koskaan oikein tuntenut olevani kotona. Nuorempana ennen lapsia muutin usein ja vaihdoin maisemaan. Lapset ovat luonnollisesti saaneet sitoutumana yhteen paikkaan vuosiksi.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
OmaKOTItalo vs. asunto jossain betonikuutiossa, ei ole suuri mysteeri.
Minulla on aina päinvastoin että kotiudun uuteen asuntoon nopeasti ja aina se tuntuu kodilta,mutta mies alkaa aina jo vuoden asumisen jälkeen haikailemaan uutta asuntoa. Olemme muuttaneetkin lukemattomia kertoja ja monelle eri paikkakunnalle.
Viimeksi sain jarruteltua ja asuttiin jopa kolme vuotta edellisessä. Nyt ollaan asuttu 1,5 vuotta ja mies on taas alkanut katselemaan asuntoja. En jaksa tätä kohta enää! En ihan oikeasti enää jaksa. Onko ainoa ratkaisu erota? Hän jankuttaa ja jankuttaa niin kauan että saa tahtonsa läpi. Hänellä on ollut sellainen lapsuus että ovat muuttaneet jatkuvasti eikä ns.juuria ole ollut missään.
Asun omistamassani talossa, joka on remontoitu täysin mieleisekseni. Sydämessäni tämä ei kuitenkaan ole koti.
Lasten koulujen ja harrastusten takia asumme tässä varmaan vielä joitakin vuosia mutta johonkin muualle sydämeni kuitenkin vie- en vaan osaa tarkkaan määritellä mihin.
Entisessä asuinpaikassani sen sijaan tunnen olevani kotona. Pitää ehkä ostaa entinen koti takaisin joskus.
Tunnistan tunteen. Rakennettiin välttämättömään tarpeeseen talo reilut 20 vuotta sitten, mutta se ei ikinä tuntunut oikeasti kodilta, se oli vaan paikka, jossa meidän perhe asui.
Viitisen vuotta sitten ostettiin vanha talo ja remontoitiin se mieleiseksemme. Tämä talo on oikeasti meidän koti, en meinaa edes muistaa, millainen oli se talo, jossa asuin lähes 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan 15 vuotta asuttu nykyisessä asunnossa. Yritetään tätä myydä, kun on liian pieni ollakseen käytännöllinen. On alusta asti tuntunut, että tämä on väliaikaisratkaisu. Vaikka ympäristö on tullut vuosien varrella tutuksi ja ennen lapsia mahduttiin asumaan väljästi.
Alue: Aihe vapaa
Mulla aika samanlainen tausta, olen nyt asunut 7 vuotta nykyisessä asunnossani, eikä se ole koskaan tuntunut kodilta. Enemmän joltain piilopaikalta/väliaikaisratkaisulta. Lapsen kannalta tarkoitus olisi kyllä asua pitkään tässä.