Glam, gothic, sleaze - vuosituhannen vaihteen jälkeiset suosikkigenret ja -artistit
Ysärillä listoja dominoi eurodance. Vuosituhannen vaihteen myötä hetkeksi nousi melkoinen hyökyaalto kotimaista, englanninkielistä rokkia ja levy-yhtiöt halusivat tiimeihin monenlaista yrittäjää. Meikkirokiksikin tätä genresoppaa jossain piireissä nimitettiin. Aallonharja oli kovin terävä ja suomenkielisen metallin kautta pop ja rap ottivat listat haltuunsa ja tämä trendi jatkuu yhä tänä päivänä.
Goottimetallibändit ovat viime vuosina tehneet lyhyitä comeback-kiertueita tai parhaimmillaan jopa uutta musiikkia. Poisonblackin lyhyt paluu oli menestyksekäs, To/Die/For ja For My Pain... koittavat tehdä samaa perässä. Nyt myös rokimmat ja popimmat aikansa menestyspoppoot ovat aktivoitumassa. Yöstä nyttemmin tutun JP Leppäluodon Charon julkaisi rundin, minkä keikat myivät nopeasti loppuun ja uusimpana teini-idoli Jimi Pääkallon johtama Technicolour ilmoitti paluusta.
Mitä tuon ajan menestyneitä tai unholaan jääneitä kokoonpanoja haluaisitte nähdä vielä keikkapaikoilla? Onko hyviä tarinoita ja muistoja kyseisten aikojen bändeistä? Linkkinä vielä soittolista, joka sisältää kaikki aikansa helmet ja paljon muutakin.
https://open.spotify.com/playlist/7KOxcX6jSLsT5fh0jj3K8r?si=4c0888abed6…
Kommentit (10)
Uniklubi se vaan jyrää näistä saman ajan bändeistä. Meikit on pesty ja musiikista riisuttu kaikki rokki mutta suosio pitää. Onko tässä syynä oikea kieli valinta?
Jimi oli mun nuoruuden idoli, pakko mennä ainakin kerran tsekkaa Technicolour livenä!
Eihän ole kuin yksi aito rokkari ja se on Andy McCoy. Nämä raitistuneet ja muut eivät täytä rokin uskottavuutta.
Valtavirtaväestö joka kuuntelee maksullisia kanavia eivät edes tiedä mitä nämä mainitut bändit on :D Kuunnellaan vaan räpinpaskaa ja nenästä honotettua autotune poppia.
Nyt oli kova uusi kappale For My Painilta! Tai no vanha biisi, mutta ensimmäisen kerran julkaistu äänitteenä.
Technicolour tarjoili tänään uutta. Kieli oli vaihtunut suomeksi ja mikäs siinä kun se tällä hetkellä paremmin myy. Biisi ei kyllä osunut omaan kuppiini.
Ei varmaan enää yllätä ketään, että nämä comebackit jatkuvat. Tällä kertaa Jonne Aaronin luotsaama Negative ilmoitti paluustaan. Kitaristia ei vielä julkaistu. Tämä tontti onkin ylivoimaisesti vaikein paikattava. Charon tuohon väliin jo tekikin loppuunmyydyn paluurundin, jatkosta ei vielä ole kuulunut. Uusi sinkku oli tuttua ja turvallista menoa. Technicolour ei lähde edes sitä vähää kotimaisella, mutta suosio on ollut kohtalaista striimauspalveluissa. Vieläköhän tässä joku muukin aktivoituu?
Täytyy mainita tässä ketjun tyngässä täysin unohdettu The 69 Eyes. Nehän on ollut ihan koko ajan aktiivisia ja eikös kokoonpanokin ole pysynyt muuttumattomana :D
Vierailija kirjoitti:
Täytyy mainita tässä ketjun tyngässä täysin unohdettu The 69 Eyes. Nehän on ollut ihan koko ajan aktiivisia ja eikös kokoonpanokin ole pysynyt muuttumattomana :D
Totta, The 69 Eyes on lähes alkuperäiskokoonpanossa. Jussi 69 ei ole alkuperäisrumpali, mutta oli mukana jo ensimmäisellä levytyksellä. Harvinainen ryhmä, kovin moni bändi ei pysy kolmannesvuosisataa muuttumattomana. Lisäksi ovat pysyneet rehellisimpänä itselleen, stailaus ei pahemmin ole muuttunut ja musiikkityylikin pysynyt samassa lokerossa lähes koko uran.
Negativehan noista oli ylivoimainen ykkönen. Paluuta en toivo kun Larry ja Christus ei ole saatavissa kitaroihin. Ilman heitä bändistä ei jää jäljelle juuri mitään. Ylipäätään nättien poikien bändien paluut on turhia, pojat ei ole enää nättejä ja nuoria. Enkä minäkään. HIM varmaan palaa vielä tekemään rahastuskierroksen, mutta ehkä siihen jokunen vuosi menee.