Lue keskustelun säännöt.
Vähävaraiset lapsiperheet saavat huonompaa palvelua kuin muut terveys- ja hyvinvointierojen kasvu lisää syrjäytymisriskiä
08.04.2025 |
Onko tässä mitään järkeä? Aikaisemmin Suomessa oli kunnia-asia saada kuntoon kaikkien lasten ja nuorten asiat edes perustasolla. Kouluterveysjärjestelmä toimi 1990-luvin lamavuosiin saakka ja moni lapsi sekä nuori pääsi tutkimuksiin, koska ongelma havaittiin kouluterveydenhuollossa. Esimerkiksi allergiatutkimuksista tai lääkkeistä eivät kaikkien vanhemmat olleet kuulleetkaan ja minullekin tehtyjä lapputestejä pidettiin hömpötyksenä. Niin vain löytyivät laajat allergiat ja ammatinvalinnanohjaus esti minua hakeutumaan alalle, jolla olisin taatusti sairastunut pahasti,
Pidän julmana sitä, että nykyään tietämätön ja puolustuskyvytön lapsi jää miltein ilman apua. Kun päästään QALY:n ja terveyseropohjaisen priorisoinnin vauhtiin, on silloin perussairas, ylipainoinen ja vähävaraisen lapsi väistämättä siellä pahnanpohjimmaisena kun aletaan miettiä sitä, kenelle apua annetaan. Olemme matkalla kohti yhteiskuntaa, jossa varakkaan urheiluvamma hoidetaan etenkin jos vanhempi/vanhemmat ovat töissä, koska heidän lapsensa on sitä lasten eliitti jos hän on perusterve ja normaalipainoinen. Nyt vaaleissa jokaisella on mahdollista antaa mielipiteensä kuulua, että onko tämä Suomen edun mukaista ja inhimillistä.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan se varakaskin köyhtyä nyky-Suomessa jos sairastuu, vammautuu tai jää työttömäksi. Lihoa voi jos joutuukin syömään paljon antibiootteja koulun kosteusvaurion vuoksi. Tuossa luokittelussa kukaan ei voi pitää omaa sijoitustaan taattuna.
Tuo juttu on vuodelta 2020 eli siis kaukaa menneisyydestä. Kunnat ei päätä terveydenhuollosta, se on hyvinvointialueiden asia.
Lisäksi on aika vaikea supistaa varakkaiden lapsiperheiden palveluista, koska niitä ei ole. Vähävaraisille on runsaasti räätälöityä palvelua, hyvätuloisille ei. Tai sitten pitää päättää, että kouluhammaslääkäri on vain veroja maksamattomien perheiden lapsille.
Järkeä? - Kun valitaan Satonen Lelan pääjohtajaksi, niin kohta tällä Ap:n kuvaamalla perheellä on paljon veraisyukiperheitä, joilla kaikilla menee hyvin surkeasti tai erinomaisen siurkeasti koska nykyinen Kela halutaa räjäyttää, koska maan hallituksen mielestä on väärin ja tuomittavaa, jos on olemassa a köyhiä, jotka kerran vuodessa tai kahdesti kahdessa vuodessa saattavat koea yli puolisekuntia kestävän ajan, että elämä on oikeastaan ihan mukavaa. Kun hei ei meillä ole oikeit a köyhä kun ei ole edes räjähteleviä slummeja ja ihan liian vähän kuolee ihmsiä kadulle ja kuinka moni edes nälkee kunnolla nälkää kun alle 1000 kuolee suomessa nälkään eihäm me täytetä mitenkään globaleja köyhyysvaatimuksia. Mutta jos Kela tuhotaan, niin se on hyvä alku.
Ainakin Helsingissä suurin osa terveyspalveluista menee ulkomaalaisten lapsille. Eivätkö ne olleet niitä köyhiä lapsia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaista palvelua saa kuin mihin on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Sellaista palvelua saa kuin mihin on varaa.
Mutta hei nykyään on liikaaa varaa kun Kela vielä vähän joskus sponsoroi... Riikka pyysi muistattamaan,että myös sisäsiittoisuutta tulee lsiätä kun Suomi oli paljon parrempi maa silloin kun ei tarvinnut nähdä kaupassa applsiineja ja banaaneja. On myös olemassa vaara, että ananasta joutuu pizzaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo juttu on vuodelta 2020 eli siis kaukaa menneisyydestä. Kunnat ei päätä terveydenhuollosta, se on hyvinvointialueiden asia.
Lisäksi on aika vaikea supistaa varakkaiden lapsiperheiden palveluista, koska niitä ei ole. Vähävaraisille on runsaasti räätälöityä palvelua, hyvätuloisille ei. Tai sitten pitää päättää, että kouluhammaslääkäri on vain veroja maksamattomien perheiden lapsille.
Kyllä hyvinvointialueilla joudutaan pian pohtimaan tarkkaan priorisointia. Toivon totisesti, ettei aleta automaattisesti ajattelemaan että köyhien lapset ovat jollain tavalla huonompia ja ettei heidän terveydestään kannata pitää huolta kun kerran tulevat itsekin aikuisena olemaan köyhiä.
Nythän on onneksi sentään huolehdittu köyhienkin lasten asioista hyvinvointivaltion hengessä 2020-luvulle saakka jos vanhemmat eivät ole itse tajunneet aina räikeimmissä tapauksissa huolehtia lapsista. On ikävää kohdata verrattain nuoriakin vanhempia, joilla ovat kaikki maailman mahdollisuudet lukea ja hakea tietoa hampaiden hoidosta mutta kuitenkaan he eivät sitä tee. Lapsella voi olla paha ientulehdus ja plakkia hampaissa hammastarkastukseen tullessa. Kun kysyy hampaiden hoidosta, kuitataan asia sillä että perheessä on huono hammasluu. Ei ole olemassa huonoa hammasluuta kuin poikkeustapauksissa. Yleensä se huono hammasluu tarkoittaa huonoa tai olematonta hammashygieniaa.
Syy, miksi hampaidenhoito on tärkeää on se, että hoitamaton suu aiheuttaa hiljaista tulehdusta ja se leviää aikoihinkin ja vaikeuttaa lapsen oppimista jne. Sen lisäksi se on kuin pohjan rakentamista aikuisuuden sydän- ja verisuonitaudeille, syöville ja dementialle. En tiedä, pitäisikö asiasta sanoa kovasti kun muuten ei ilmeisesti tapahdu mitään. Sama jatkuu vuodesta toiseen aina uusien lasten kohdalla. Eivätkö vanhemmat tajua sitä, että likainen suu ja haiseva hengitys vaikuttaa koulussa kaverisuhtesiinkin?
Kyyti on kylmää nyky-Suomessa.