Lue keskustelun säännöt.
Työttömän arki?
05.04.2025 |
Jäin 38 työvuoden jälkeen työttömäksi. Haen töitä kaikin mahdollisin keinoin, mutta tällä iällä ja työtilanteessa työllistyminen on epätodennäköistä. Olen yrittänyt saada arkeen rytmiä ja sisältöä, mutta en kerta kaikkiaan keksi enää mitään. Nytkin viikonloppuna on tiedossa vain yksi ilmainen messutapahtuma johon ajattelin lähteä kiertelemään. Eilen lähdin vaan ulos ovesta kävelemään ja kiertelemään eri paikoissa. Puoli päivää meni siinä. Iltapäivän ja illan katsoin vaan telkkaria ja pelasin kännykällä sanaristikoita. Aika moni päivä on mennyt samoin. Turhaudun ja masennun ellen saa jotain sisältöä elämään. Auttakaa! Miten te muut työelämän ulkopuolella elävät elätte arkea? Suomessa on 324000 työtöntä plus kaikki eläkeläiset ja ilman opiskelupaikkaa olevat.
Kommentit (21)
Mun arki on niin kiireistä, että en ehdi tehdä läheskään kaikkea mitä oon suunnitellut. Olen ollut puoli vuotta virallisesti työtön ja sitä ennen 1,5 vuotta sairauslomalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun arki on niin kiireistä, että en ehdi tehdä läheskään kaikkea mitä oon suunnitellut. Olen ollut puoli vuotta virallisesti työtön ja sitä ennen 1,5 vuotta sairauslomalla.
Mitä sun arkiseen kiireeseen sisältyy? Asutko kaupungissa ja onko sulla auto? Ja rahaa toteuttaa tekemisiä?
Mikä pakko siinä on paahtaa samalla tehokkuudella mitä töissä ollessa? Minulla on harvoin tylsää vaikka olen ollut jo useamman vuoden kotona. Aamuisin on ihana herätä ilman herätyskelloa, sitten katson telkkarista uutiset, käytän aamupalaan tunnin ja sitten puuhailen sitä sun tätä. Tykkään sudokuista ja ristikoista ja verestin neulomistaidot. Kelloa tarvitsen vain siihen, että osaan ajoittaa ruuanlaiton niin, että ruoka on valmis, kun mies tulee töistä.
Arki on kamalaa kun rahaa ei ole mihinkään, ei edes pysty peseytymään joka päivä eikä ole ehjiä kenkiä tai vaatteita. Yritän kuitenkin repiä ilon irti nykytilanteesta eli syön (jos on ruokaa) kun nälättää, juon kun on jano (raanavettä) ja nukun kun nukuttaa koska kellonajoilla ei ole enää mitään väliä. Töitä olin tehnyt reilu 30 vuotta mutta eihän se enää mihinkään riitä.
Museokortti kun oli, tuli käytyä museoissa aika paljon. Nyt kun sen voimassaolo on loppunut, niin olen passivoitunut aika lailla.
Ei huvita lähteä kävelemäänkään. Autolla onneksi pääsee vähän vapaammin liikkumaan kuin ilman sitä. Siinä taas harmittaa se kun muuta liikennettä on niin pirusti, tuntuu että kaikki liikkuu omalla autolla.
Pitäisi keksiä jotain mielekästä tekemistä, tuskin tässä 58-vuotiaalle enää mitään töitä siunaantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olet iäkäs, sinun varmaankin kannattaa alkaa suunnitella loppuelämää/eläkkeellä oloa kokonaisvaltaisesti.
Hae töitä arkisin (jotta saat tuet), mutta suuntaa ajatuksesi isommin pysyvään elämänmuutokseen.
Työllistyminen on valitettavasti epätodennäköistä (toki alasta riippuen), joten kysy itseltäsi, mitä telkisit, jos olisit juuri päässyt eläkkeelle.
t. Myös vanha
Vierailija kirjoitti:
Mun arki on niin kiireistä, että en ehdi tehdä läheskään kaikkea mitä oon suunnitellut. Olen ollut puoli vuotta virallisesti työtön ja sitä ennen 1,5 vuotta sairauslomalla.
Tutulla meni kiireiseksi kun alettiin käyttämään lastenlasten hoitoautomaattina. Tietenkin hyödynnetään jos hyödyntäjiä on ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No onhan se rankkaa, itse teen sijaisuuksia, eli periaatteessa olen aina käytettävissä. Itse elän aivan normaali arkea, herään aikaisin ulkoilen, kotitöitä ym. Toisaalta nautin tästä, verrattuna siihen 7-15 arkeen ja välillä taas kaipaan siihen. Taloudellisesti pärjään hyvin, mutta päivät tuntuvat pitkiltä, siksi on mukava päästä välillä edes niihin tuuraushommiin.
Elämä pyörii vaan enemmän kotona, eli kaikki harrasteet mitä voi kotona tehdä. Itse kasvattelen kasveja ja tutkin mitä kaikkea netissä on. Jääkaapissa on koko ajan leipätaikina, josta paistelen leipiä joka toinen päivä. Sellaista keräilijän elämää siis
Nuorempana luin paljon kirjallisuutta, mutta netin myötä kirjat ovat niin auttamattoman vanhentunut mediamuoto etteivät pärjää enää kilpailussa. Ainakaan tällä hetkellä. Somen saa kuienkin äkkiä myös pilalle huonoilla algoritmeilla
Teen jonkin verran taidetta ja ylläpidän ammattitaitoani sekä -ymmärrystäni. Alalle "sisään päässeenä" tiedän myös sen verran, etten oikeasti edes haluaisi olla osa noita koneistoja, sen verran paska meininki niissä on. Mutta voin kantaa oman korteni kekoon näinkin, julkaisen kuitenkin omiakin juttujani säännöllisesti
Työelämä pyörii hirveästi erilaisteen kalenterien ympärillä. Työtönkin voi toki työnjohdollisesti kalenteroida oman elämänsä, sekin voi olla ihan hauska kokeilu. Mutta itse tykkään tällaisesta, että rutiinit ovat päivä kerrallaan -tyyppisiä, ja isot pyörät pyörivät taustalla ilman sen suurempia organisointeja. Yhteiskunta kuitenkin pyörii sillä samalla kalenterilla kuin ennenkin: on lukuvuodet ja ihmisillä rajallinen kapasiteetti vastaanottaa tietoa ja uusia ilmiöitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin joo, yksi asia mihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota heti on kuntosi/terveytesi. Terveyden ylläpitäminen onnistuu
1. syömällä kohtuullisesti järkeviä asioita
2. joogan avulla, ei maksa yhtään mitään
3. käveleminen, juokseminen
Omassa kaupungissa näkyy aika paljon ihmisiä, jotka kuljeskelevat pussien kanssa keräilemässä pulloja ja jopa roskia. Jotkut mummot viihtyvät harjan varressa. Minusta olisi kiva, että olisi myös kaupunkiviljelyä, kerrostalojen pikkupihoilla. Etelä-euroopan maat, missä katujen varretkin ovat täynnä tomaatteja ja muita kasveja ovat hirveän suloisia ja niistä tulee hyvä fiilis. Suomessa parvekkeet töröttävät tyhjyyttään tai niissä nautitaan maksimissaan päihteitä
Sekä työtön että kotirouva voi opiskella jotain. Ihan sama, onko se vaativa avoimen yliopiston kurssi, koirakoetuomarikurssi, yrttikurssi, uusi käsityötekniikka, kansalaisopiston kielikurssi tai mikä vähänkään kiinnostaa. Ja kyllä, työtön saa opiskella, vaikka eräät muuta väittävät!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun arki on niin kiireistä, että en ehdi tehdä läheskään kaikkea mitä oon suunnitellut. Olen ollut puoli vuotta virallisesti työtön ja sitä ennen 1,5 vuotta sairauslomalla.
Mitä sun arkiseen kiireeseen sisältyy? Asutko kaupungissa ja onko sulla auto? Ja rahaa toteuttaa tekemisiä?
Asun kaupungissa, ei ole autoa eikä rahaa (just tipuin toimeentulotuelle). Luen kirjoja, lenkkeilen, treenaan, teen ruokaa, teen kauneushoitoja, siivoan, katson elokuvia ja tv-sarjoja, pelaan pleikkarilla, opiskelen, piirrän, teen työhakemuksia jne.
Olen ollut työtön kymmeniä vuosia. Joitain neuvoja:
- Pidä kiinni päivärytmistä, mene aikaisin nukkumaan, nouse aikaisin.
- Kierrä kaupat päivittäin, etsi punalappuja ja tarjouksia. Käy ravintoloissa lounaalla, jos talous kestää.
- Harrasta, lue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viikolla pyrin aamupäivisin etsimään minulle sopivia töitä ja lähettämään hakemuksia. Lisäksi teen melkein päivittäin itselleni tehtävälistan, jotta saan esim. kotityöt hoidettua. Olen huomannut että eräänlaiset rutiinit auttavat paljon sekä ulkoilu. Kun sairastuin vakavaan masennukseen, neuvoi psykiatrinen hoitaja tekemään miellyttäviä asioita. Itselleni askartelu toimii kun ei ole oikein varaa harrastaa mitään maksullista. Viikonloput pidän vapaina niin työnhausta kuin tehtävälistoista sillä työilmoituksia harvemmin tulee la-su aikana muutenkaan ja mieli saa samalla hieman vapaata. Voin palkita itseäni myös videopelien pelaamisella.
Olen miettinyt työttömänä ikiopiskelijana (en ole oikeasti ikiopiskelija, mutta kun töitä ei saa ikinä mistään niin olen vain jämähtänyt opiskelemaan plus ollut todella rankkoja juttuja muutenkin, jotka vieneet vuosia ja vuosia elämässäni), että jos joku kuvittelee minun nauttivan tällaisesta elämästä, on kyllä erittäin väärässä. Vihaan olla tekemisissä KELAn kanssa, vihaan olla kontrolloitu, vihaan epäsäännöllistä elämää, vihaan tylsyyttä... Ei tässä ole yhtään mitään hyvää. Että jos joku nauttii olemisesta tekemättä yhtään mitään, se hänelle suotakoon. Minä tiedän kokemuksesta, ettei se elämä ole mistään kotoisin. Vedän nyt loppuun nämä parit pikkujutut opinnoissa, häivyn toiseen maakuntaan, ostan talon ja hakeudun töihin. Siellä saa "hieman" helpommin töitä kuin täällä missä nyt asun.
Mitä oot työllisenä tehnyt vapaa-ajallasi, viikonloppuina ja lomilla? Samaa sitten arkinakin. Tai jos sen ajankulun on oltava juuri työtä niin vapaaehtoishommia riittänee?
Itse en oo koskaan kokenut että työ olisi elämän sisältö tai harrasteeksi asti kiinnostava asia.
Äläkä lämmitä mitään mikroaaltouunilla, se on liian nopea ja tehokas. Tehokkuus kaikessa on nyt sinulle vaara.
Tee ruokaa hitaasti, syö hitaasti, keskity laadukkaisiin ruokailuihin.
Sinulla ei ole enää mitään syytä tehdä tehokkaasti ja nopeasti mitään.
Aamulla vaihtelen kanavaa ykkösen ja maikkarin välillä n. 1,5 tuntia. Sitten pelailen sudokua ym. Tämän jälkeen kauppaan, pyykinpesua, siivousta, työnhakua, soittelua tutuille, käsitöitä, kävelylle, kirjastoon, lukemista jne. Iltapäivällä ruoanvalmistusta, lisää pelailua, vauva-palstailua, uutisten lukua, tekoälyn kanssa kyselytuokioita ja samoja hommia mitä aamupäivälläkin. Illalla telkkarista sarjojen katselua yms. Päivät kuluvat nopeasti. Ei ole tylsää. Kohta pihan kunnostukseen menee aikaa enemmän ja kävelylenkit pitenevät, kun ilmat lämpenee.
Vierailija kirjoitti:
Mitä oot työllisenä tehnyt vapaa-ajallasi, viikonloppuina ja lomilla? Samaa sitten arkinakin. Tai jos sen ajankulun on oltava juuri työtä niin vapaaehtoishommia riittänee?.
Iltaisin ja viikonloppuisin oli jotain tekemistä töissä ollessa. Ja rahaa harrasteisiin. Tekemiset ei ole lisääntyneet työttömäksi jäätyä. Päin vastoin. Harrastuksiin ei ole rahaa ja päivät pelkkää loikoilua. Kävelin just 12 km. Nyt taas kotona katselemassa ulos ikkunasta ja miettimässä miten tämänkin päivän saisi kulumaan. Kotitöihin sun muuhun riittää yhden vuorokauden tunnit viikossa, kun oikein hitaasti tekee. Kaikki muu aika sen miettimiseen, mitähän tekisi. Ei mitään järkeä. Täysin merkityksetöntä jonninjoutavaa oleskelua. -ap
Itse inhoan ns kotirouvan elämää. Sairauksien ja tyhmyyden takia en päässyt työelämään. Oma DI-mies hoitaa maksupuolen sitten. Kadehdin piikoja ja palvelijoita, jotka niiavat mielessäni kun palvelevat esim. kaupassa. Säälittävällä palkalla raatavat ja asuvat jossain läävässä. Ostavat halpaa ruokaa.