Kuinka kiire lastentekoon 34-vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

Aloitin 29- vuotiaana yrittämisen, ainoa lapsi syntyi pitkien lääkärihoitojen jälkeen, kun olin sinun ikäisesi. Toista lasta ei saatu. Jos eläisin nuoruutta uudelleen, haluaisin aloittaa vähän yli parikymppisenä.

Olen pahoillani kokemastasi! Mutta sepä se, kun sitä omaa hedelmällisyyttä ei tiedä etukäteen. Me alettiin yrittää kiireellä, kun olin 34. Tulin sitten ekasta kierrosta raskaaksi, lupailtu vakipaikka meni sivu suun ja itse päädyin miettimään, että ei olisi kannattanut noin kiirehtiä, olisi ollut fiksua varmistaa työpaikka ensin. Jälkiviisas on helppo olla

Jos ilman lasta jääminen olisi sinulle katastrofi, kannattaa aloittaa mahdollisimman pian heti, kun molemmat teistä ovat varmoja siitä, että haluavat toisensa ja lapsia. Muuttakaa tosiaan ensin yhteen ja asukaa esim. vuosi yhdessä.

Jos pärjäät ilmankin lapsia mutta lapsi olisi ihan kiva, sitten voi yrittää niin kauan kuin kuukautiset vielä tulevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiire, varsinkin jos useampaa toivoo

 Yksi on paras lapsiluku, pystyy panostamaan täysin tähän lapseen ja hänen tarpeisiinsa.

Lapsen kannalta paras vähintään yksi sisarus.

 

Ei sisarusten välit oo aina hyviä ja helppoja, jos ei ole pientä ikäeroa ei sisar ole myöskään leikkikaveri.

Opettaa se silti elämään muiden kanssa ja huomioimaan toisetkin 

Samaa opettaa vanhempien kanssa eläminen, jos vanhemmat vaivautuvat oikeasti kasvattamaan lapsen. Ja toisaalta jos vanhemmat eivät vaivaudu kasvattamaan, niin sisarusten kanssa elämisestä oppii lähinnä vahvemman oikeutta.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin 29- vuotiaana yrittämisen, ainoa lapsi syntyi pitkien lääkärihoitojen jälkeen, kun olin sinun ikäisesi. Toista lasta ei saatu. Jos eläisin nuoruutta uudelleen, haluaisin aloittaa vähän yli parikymppisenä.

Me aloitettiin exän kaa "tulee jos on tullakseen" -yritys kun olin parikymppinen. Ei tapahtunut mitään, joten lähempänä kolmeakymppiä tutkimuksiin ja hoitoihin. Muutama IVF, ek plussan plussaa. 

Sit erottiin. 

Meni muutaman vuosi ja tapasin uuden miehen. Pian ehkäisyn pois jättämisen jälkeen plussa, ja esikoinen syntyi kun olin 37-vuotias. Toista alettiin haikailee reilun vuoden päästä ekan syntymästä, tärppäs taas nopeasti ja toinen syntyi kun olin 39. Enempää ei haluttu, joten miehelle vasektomia. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ilman lasta jääminen olisi sinulle katastrofi, kannattaa aloittaa mahdollisimman pian heti, kun molemmat teistä ovat varmoja siitä, että haluavat toisensa ja lapsia. Muuttakaa tosiaan ensin yhteen ja asukaa esim. vuosi yhdessä.

Jos pärjäät ilmankin lapsia mutta lapsi olisi ihan kiva, sitten voi yrittää niin kauan kuin kuukautiset vielä tulevat.

Kuukautiset tulevat suomalaisille naisille keskimäärin 51-vuotiaaksi asti. Kuitenkin 42 vuoden iän jälkeen on harvinaista tulla luomusti raskaaksi. Esivaihdevuodet. Eli ei se, että tulee kuukautiset tarkoita sitä, että tulee raskaaksi.

Minun mielestäni on jo kova kiire. Yksilöllistä vaihtelua voi olla, mutta yleensä hedelmällisyys alkaa huonontua rajusti juuri tuossa 34- tai 35-vuotiaana, ja tavallisesti kuvitellaan omaa hedelmällisyyttä paljon paremmaksi kuin se onkaan. Tai siis kuvitellaan sen jatkuvan pidempään ja laskun alkavan paljon myöhempään kuin milloin se oikeasti alkaa. Valtavasti on ollut julkisuudessakin näitä tapauksia, että nainen on 35-vuotiaana hakeutunut hedelmällisyystutkimuksiin ja saanutkin tietää, ettei hänellä ole enää juuri ollenkaan terveitä munasoluja jäljellä.

Itse täytän ensi kuussa 33v ja ollaan nyt kovalla kiireellä aloittamassa esikoisen yritystä miehen kanssa. Olisin halunnut ekan lapsen jo ennen kuin täytän 30v, mutta eksäni (jonka kanssa olin pitkässä suhteessa) vedätti minua sitku-selityksillä ja lykkäsi vain aina sitä lapsen hankintaa, kunnes lopulta ilmeni ettei hän halua lasta ollenkaan. Harmittaa nytkin, että näin pitkään kesti ennen kuin löysin sopivan kumppanin ja pääsen oikeasti lasta yrittämään, mutta näillä mennään. Toisaalta nykyinen kumppani on minulle tuhat kertaa parempi ja sopivampi kuin eksä, että siinä mielessä todella hyvä etten hänen kanssaan lapsia ehtinyt hankkiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiire, varsinkin jos useampaa toivoo

 Yksi on paras lapsiluku, pystyy panostamaan täysin tähän lapseen ja hänen tarpeisiinsa.

Lapsen kannalta paras vähintään yksi sisarus.

 

Ei sisarusten välit oo aina hyviä ja helppoja, jos ei ole pientä ikäeroa ei sisar ole myöskään leikkikaveri.

Opettaa se silti elämään muiden kanssa ja huomioimaan toisetkin 

Samaa opettaa vanhempien kanssa eläminen, jos vanhemmat vaivautuvat oikeasti kasvattamaan lapsen. Ja toisaalta jos vanhemmat eivät vaivaudu kasvattamaan, niin sisarusten kanssa elämisestä oppii lähinnä vahvemman oike

Kyllä vanhemman ja lapsen välinen suhde on aivan eri asia kuin sisarusten

Olet toistakymmentä vuotta myöhässä, ainekset ovat jo pilalla.

Jos mies ei ole puhunut tuosta ja kosinut sinua niin hän ei ole isämateriaalia.

Kiire ei ole, ja lapsia ei kannata tehdä väkisin. Jos asiat eivät etene luonnostaan sellaisella tavalla, joka tuntuu sinusta hyvältä, sinun ei ole tarkoitettu tässä elämässä kantavan lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ilman lasta jääminen olisi sinulle katastrofi, kannattaa aloittaa mahdollisimman pian heti, kun molemmat teistä ovat varmoja siitä, että haluavat toisensa ja lapsia. Muuttakaa tosiaan ensin yhteen ja asukaa esim. vuosi yhdessä.

Jos pärjäät ilmankin lapsia mutta lapsi olisi ihan kiva, sitten voi yrittää niin kauan kuin kuukautiset vielä tulevat.

Kuukautiset tulevat suomalaisille naisille keskimäärin 51-vuotiaaksi asti. Kuitenkin 42 vuoden iän jälkeen on harvinaista tulla luomusti raskaaksi. Esivaihdevuodet. Eli ei se, että tulee kuukautiset tarkoita sitä, että tulee raskaaksi.

Tiedeukkojen kannattaisi pysytellä erossa jumalan asioista, joihin kuuluu mm. lisääntyminen. Näitä tarinoita on pilvin pimein, että joidenkin kumppaneiden välille lapsia ei tule, ja toisten välille tulee. Ns. yhteiskuntakelpoiset eivät tule millään raskaaksi, mutta rennommin elävät raskautuvat vahingossa

Ap täällä, onpa tullut paljon vastauksia!

Itsekin arvelin, että kiire on. Moni kyseli miksi olen näin myöhässä asian kanssa, joten lyhyesti: minulla on sama tilanne kun yhdellä vastaajalla hieman ylempänä. Olin pitkässä avoliitossa, jossa mies sai vasta vuosien jälkeen sanottua, ettei halua lapsia, vaikka seurustelun alkuaikoina oli aivan eri puheet. Olin suhteen päättyessä jo yli 30.

Sen jälkeen ehti olla tapailusuhde miehen kanssa, joka ensin oli niiiiin rakastunut, mutta lopulta ei halunnut puolen vuoden jälkeenkään "määritellä suhdetta". Näiden jälkeen aikaa on hukattu ja luottamukseni miesten sitoutumishalukkuuteen hataralla pohjalla.

Tämän vuoksi jännittää jutella myös nykyisen miesystävän kanssa. Pelkään tulevani taas loppujen lopuksi torjutuksi, "olet ihan kiva mutta"

Olemme kyllä jo alun tapailuvaiheessa keskustelleet, ettei tässä iässä aleta katselemaan kuukausikaupalla, jos suhteella ei ole oikeaa potentiaalia, ja minä ainakin olen mieheen jo aika rakastunut. 

Vierailija kirjoitti:

Mikset aloittanut jo 20 vuotta sitten?

Alle 30-vuotiaat ovat vielä nuorisoa. Se ikäisten lisääntymistä ei katsota kovin hyvällä. Hyvin harvala alle kolmekymppisellä myöskään on puitteet kunnossa lastensaantia varten eli talo, autot, vakityö jne.

Aika kiirehän tuossa alkaa olla. Lapsentekoikkuna on naisella lyhyt ja sulkeutuu aiemmin kuin suurin osa luulee. Kannattaa toimia nyt, jos lapsen haluat. Miehiä ja työpaikkoja ehtii etsiä sittenkin kun se lapsi on, mutta lapsi on sellainen asia jota ei elämässä saa kuin tietyn aikaa jos sellaisen haluaa..

Hedelmällisyys alkaa laskemaan ja riskit kasvamaan, eli kiire on. 

Taitaa olla tosi yksilöllistä. Itse raskauduin 34-vuotiaana toisesta kierrosta ja nyt on toinen tulossa. Ikäeroksi tulee 13kk joten ei ole ollut todellakaan ongelmia raskautumisessa. Toista se oli äidilläni, joka sai vuosien yrittämisen tuloksena vain yhden lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Äitini hedelmällisyys oli huippuluokkaa vielä 40w. Voiko olettaa samaa minulta.?

Olettaa voi mitä vaan, totuus voi olla ihan toinen...ja yleensä onkin!

Riippuu toki yksilöstä, mutta sanoisin, että alkaa olla kiire. Siskoni 37 tällä hetkellä, yrittänyt lasta tuloksetta ainakin 4 vuotta.

Parasta jo yrittää kello käy, ei ole varmaa tuleeko raskaaksi luomusti.

Kiire. Voi käydä niinkin, että tulee esiin jotain yllättävää, kuten miehen huonot siittiöt.

Ei ole pelkästä iästä kiinni vaan yksilöstä. Minä olin 25v ja mies 28v kun aloimme yrittämään 1.lasta ja eihän se sitten niin vaan onnistunutkaan.