Miksi pettymykset elämässä sattuu aikuisena enemmän?

Itse ainakin osaan käsitellä pettymyksiä paljon paremmin kuin aikaisemmin. Niitä tulee aikaajoin, teki sitten niin tai näin.

varmaan ihan tilanteesta ja pettymyksestä.



Voisko aikuisena olla syy se, että näkee elämän laajemmin kuin lapsena. Lapsena pienetkin asiat tuottavat suuren suuren pettymyksen, mutta toisaalta pettymykset unohtuvat nopeasti. Aikuisena tajuaa koko elämänkaaren ja elämän rajallisuuden. Tajuaa ehkä paremmin sen pettymyksen koon ja merkityksen. Pienet asiat eivät enää aikuista hetkauta, mutta suuret elämänpettymykset sitten sitäkin enemmän.



Lapsihan ei voi sillä tavalla tietää, miten monella tavalla esimerkiksi vanhempien ero tulee häneen ja perheeseen vaikuttamaan, vielä ihan aikuisikään asti ulottuvat nuo vaikutukset, mutta lapsi on siitä kaikesta autuaan tietämätön ja elää melko lailla sitä nykyhetkeä. Pääsee yli nopeammin karikkopaikoista. Aikuinen näkee kaiken niin paljon laajemmin, ja ehkä siitä syystä pettymys tuntuu isommalta ja toisinaan jopa ylitsepääsemättömältä.