Miksi suomalaiset ovat niin herkkahipiaisia?
Olen asunut jo useita vuosia ulkomailla, ja seuraan aktiivisesti seka suomalaisia etta uuden kotimaani keskustelupalstoja. Pidan ylla myos suhteita Suomeen ystaviin ja sukulaisiin, ja uudessa kotimaassani minulla on melko laaja sosiaalinen piiri.
Asia johon olen kiinnittanyt huomiota viimeisen parin vuoden ajan on, etta suomalaiset yleisesti ottaen tuntuvat olevan kovin herkkahipiaista kansaa. Asiat otetaan kovin henkilokohtaisesi, ja jatkuvasti suutahdellaan milloin mistakin asiasta. Yleisella tasolla mainitsen esimerkkina viime aikoina puhuttaneet vaalimainokset, joista niin monet ovat " ottaneet herneet nenaan" . Toinen esimerkki ovat taman keskustelupalstan naiset, jotka jatkuvasti kertovat suuttuneisuudestaan miehen, appivanhempiin, ystaviin jne. aivan uskomattaman vahapatoisistakin asioista. Tallainen kaytos nayttaa taalta katsoen olevan paljon yleisempaa Suomessa kuin uudessa kotimaassani.
Mista ihmeesta tallainen yleinen herkkahipiaisyys johtuu? Minusta ainakin tallainen jatkuvasti suutahteleva ja herneet nokkaan ottava ihminen vaikuttaa hyvin epatasapainoiselta ja onnettomalta.
Ja ennen kuin kukaan ehtii asiasta huomauttaa, kylla, myos mina olen suomalainen vaikken siella enaa asukaan ja kylla, ymmarran etteivat KAIKKI suomalaiset ole samanlaisia. Ja tarkoituksella jatan pois nykyisen asuinmaani, jottei keskustelu kaantyisi puolustuspuheenvuoroksi siita kuinka ihmiset nykyisessa asuinmaassani ovat sita ja tata, koska se ei ole nyt taman jutun pointti.
Mielenkiinnosta kuuntelisin, olenko taman mielipiteeni kanssa yksin, ja jos en, mista muut arvelevat tilanteen johtuvan.
Kommentit (7)
Äärimmilleen vietynä, on tosiaan jo vähän vainoharhaisuuden rajamailla.
Oletetaan ihmisten ymmärtävän ajatuksia, harmistuutaan kun kysytään vauvasta jotain ihan viatonta, harmistutaan kun ei kysytä jne.
Eli asia ilmeisesti tiedostetaan, mutta sen ei vain katsota olevan sen suurempi pahe. Tuntuu vaan etta elama voisi olla paljon onnellisempaa, jos ei jatkuvasti tarvitsisi olla loukkaantunut jostakin. Mutta kai se tuo jonkinlaista dramatiikkaa arkeen kun on edes jotain tunnemyrskya...
Vituttaahan se jos siihen tulee joku hyvältä tuoksuva ja kauniisti pukeutunut. Anteeksi v-sana.
Vierailija:
Olen asunut jo useita vuosia ulkomailla, ja seuraan aktiivisesti seka suomalaisia etta uuden kotimaani keskustelupalstoja. Pidan ylla myos suhteita Suomeen ystaviin ja sukulaisiin, ja uudessa kotimaassani minulla on melko laaja sosiaalinen piiri.
Asia johon olen kiinnittanyt huomiota viimeisen parin vuoden ajan on, etta suomalaiset yleisesti ottaen tuntuvat olevan kovin herkkahipiaista kansaa. Asiat otetaan kovin henkilokohtaisesi, ja jatkuvasti suutahdellaan milloin mistakin asiasta.
Kröhöm. Hyvä, että olet saanut meihin tavallisiin suomalaisiin jo niin paljon etäisyyttä, että pystyt meitä arvioimaan noin analyyttisesti.
Ongelmasi on, että et ole vielä ymmärtänyt sen uuden kotimaasi kulttuuria. Suomessa näytetään tunteet. Ne negatiivisetkin. Voisin melkein sanoa, että me suomalaiset olemme yksi avoimimmista kansoista. Me, pääsääntöisesti, näytämme, jos meitä ottaa päähän. " Ulkomailla" näin ei aina ole tapana. Itse asiassa sitä useimmiten vältetään viimeiseen asti. Se ei tarkoita, etteikö sielläkin oltaisi herkkähipiäisiä. Harmistusta ei vain näytetä ulospäin. Sopii miettiä, mitä sinusta siellä ajatellaan.
Tämän aloituksen kaltaiset upeat ajatelmasi eivät ehkä aiheuttaisi " uudessa hienossa kotimaassasi" kovinkaan värikästä keskustelua. Mutta kyllä sinusta silti ajateltaisiin aivan samalla tavalla...
t. Joku muukin on ulkomailla käynyt
Ikavaa, etta pahastuit kirjoituksestani noin. En ole ketaan halunnut loukata vaan yrittaa keskustella. Olen asunut taalla jo pian kymmenen vuotta, joten luulisin ymmartavani tata kulttuuria jo jokseenkin hyvin, varsinkin kun kymmenen vuotta on jo melko suuri prosentuaalinen luku koko eliniastani. :)
En ole tarkoittanutkaan sanoa, etta " uudessa hienossa kotimaassani" ei ole mitaan huonoja puolia. Mutta kylla taalla tunteita naytetaan varmasti hyvin avoimesti, mutta silti sellaista jokapaivaista " noksahtelya" milloin mistakin asioista en takalaisissa tuttavissani/ystavissani nae.
Ja, kiitos neuvosta mutta en todellakaan aio kayttaa hitustakaan aikaani arvelemiseen, etta " mitakohan ne minusta oikeasti ajattelevat vaikka paalle pain ovat ystavallisia?" . :0
Heikko itsetuntoiset suuttuvat herkästi- saavat ns. herneen nenään helposti