Lue keskustelun säännöt.
Miten luopua nalkuttamisesta ja jäkättämisestä?
09.03.2007 |
Mun suu käy koko ajan. Laita nyt jo ne vaatteet päälle, enkö mä jo sanonut, että meidän pitää lähteä nyt? Olisit edes kaupassa käynyt kun tulit, etkö voi koskaan edes ajatella mitä täällä tarvitaan. Miksei ne vaatteet ole jo päällä, mihin sä ne pikkarit kadotit. Kuka jätti lautasen pöydälle. Olisipa edes sitä maitoa nyt siellä kaapissa, mutta kun ei käyty kaupassa. Nyt hei, vihdoin edes ne pikkarit edes päälle.
Miten olla hiljaa? Välillä tuntuu, että jos ei hoputa, nalkuta, käske ja kommentoi - lapset on aina nakuja, kaikkialta myöhästyy ja kaikki asiat jää hoitumatta.
Kommentit (2)
Jos sen miehen jättää vaan olemaan, se maito ei ikinä ilmesty sinne jääkaappiin, mummulaan lähdetään kolme tuntia myöhässä. Laskut jää maksamatta, postilaatikon ruuvi kiristämättä, auto imuroimatta, ja lapset eivät ikinä pääse jumppaan tai muskariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ehkä Siperia opettaa? Totuus on, että harva ottaa vastuuta, jos sitä ei anneta. Ja joskus menee hetki, että tajuaa, että nyt se vastuu on otettava. Pätee niiin pieniin kuin isoihin juttuihin.
Lapsia kyllä joutuu usein käskyttämän , kun aikuinen kuitenkin on vastuussa siitä, että homma pelaa. Mutta aikuisen miehen voi jättää ihan omilleen.