Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaiset eivät enää tunnista ja tiedä sanaa "pielus"
25.02.2025 |
Jälleen on se aika vuodesta kun julkaista joukko suomen kielen sanoja joiden merkitys on hämärtynyt ja unohtunut suomalaisten muistista ja tietoudesta, esimerkiksi sanan "pielus" tunnistaminen ja ymmärtäminen tuotti tutkimuksissa vaikeuksia:
Kommentit (23)
On helpompi sanoa edelleenkin pielus kuin reunus tai reuna tai nurkka tai lieve tai karmi tai tiensivu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhohoihin ja fanceihin sanoihin ei törmää internetissä. Enemmän tulee kulutettua englannin kieltä. Sopetukaa niin kuin me muutkin.
Olen nyt niin väsynyt , että aion painaa pääni pielukseen ja nukkua hetken😴😴
Itse luin lapsena Anni Swanin kirjoja (ihania ja hyviä!) ja siellä tuli välillä eteen sanoja, joita en ymmärtänyt. Ja olen siis 50-luvun lapsi.
Päättelin sitten vain asiayhteydestä, mitä ne saattaisi tarkoittaa. Ei ollut sanakirjoja kotona eikä tietenkään googlea.
Oikeastaan se oli kehittävää. Joutui käyttämään aivojaan ja päättelykykyään. Silloin oli muutenkin paljon vanhoja lasten ja nuorten kirjoja, joissa oli tosiaan jo niin vanhoja sanoja ja ilmaisuja, ettei niitä ymmärtänyt. Topeliuksen kirjataan niitä suorastaan vilisi.
Aikuisena piruuttani selvittelin (ilman Googlea tietysti vielä silloinkin), että mikä on kotiljonki ja mikä on kymnaasi. Tai siis mitä ne olivat. Kööri - sanan kysyin kansakoulun opelta, sehän oli siis kuoro.
Vierailija kirjoitti:
On helpompi sanoa edelleenkin pielus kuin reunus tai reuna tai nurkka tai lieve tai karmi tai tiensivu.
Se tiensivua tarkoittava sana on piennar. Ovissa ja ikkunoissa oli pieli, ei pielus.
En ole koskaan kuullut edes isovanhempieni käyttävän sanaa pielus. Heidän sivustavedettävissään oli matrassi ja polsteri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena ihmettelin, mikä on se uksi, joka jossakin laulussa suljettiin. Ei oikein uskonut selitystä, että se olisi tarkoittanut kiroilun lopettamista.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt niin väsynyt , että aion painaa pääni pielukseen ja nukkua hetken😴😴
Paina pie pielukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iltalehden hyvin nuoren näköinen toimittaja käytti sanaa nuorukainen 18-vuotiaasta naisesta.
Pielus sana on tuttu mutta olenkin 55-vuotias.
Tiedätkös mitä pielustelu tarkoittaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden hyvin nuoren näköinen toimittaja käytti sanaa nuorukainen 18-vuotiaasta naisesta.
Pielus sana on tuttu mutta olenkin 55-vuotias.
Iltalehdessä ja Iltasanomissa on jatkuvasti järkyttäviä virheitä. Ne kielivät vain siitä, etteivät nuoret toimittajat lue. Kunhan toimittelevat.
Pielustella on kirjoista tutumpi sana. Olen siis luullut pieluksen tarkoittavan sänkyä, mutta sekä tarkoittaakin vain tyynyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet suomenkielen sanat ovat hävinneet käytöstä. Koulussakin aikanaan opetettiin, että iso sanan komparatiivi on suurin. Jos yo kirjoituksissa erehtyi kirjoittamaan sanan isoin, se oli iso virhe.
Vanhaa suomalistaa perinnettä on hantuuki, vaspuuki, vanunki, moska, teleskat, kihveli, porstua, tampuuri, kyökki ja pilkkumi.
Tyynyähän se tarkoittaa, mutta murteellisesti myös patjaa, tai makuualustaa. Pielustelu on kaunis ilmaisu sänkyleikeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pielusmies. Vai oliko se piällysmies.
Pielus on tietennii eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On helpompi sanoa edelleenkin pielus kuin reunus tai reuna tai nurkka tai lieve tai karmi tai tiensivu.
Se tiensivua tarkoittava sana on piennar. Ovissa ja ikkunoissa oli pieli, ei pielus.
En ole koskaan kuullut edes isovanhempieni käyttävän sanaa pielus. Heidän sivustavedettävissään oli matrassi ja polsteri.
Minä olen kuullut. Pieli ja pielus ovat samaa sanuetta. Ympäri Suomea niitä käytetään iloisesti sekaisin.
Viilekettä en tiennyt, kaikki muut meni oikein.
Vierailija kirjoitti:
Monet suomenkielen sanat ovat hävinneet käytöstä. Koulussakin aikanaan opetettiin, että iso sanan komparatiivi on suurin. Jos yo kirjoituksissa erehtyi kirjoittamaan sanan isoin, se oli iso virhe.
Vanhaa suomalistaa perinnettä on hantuuki, vaspuuki, vanunki, moska, teleskat, kihveli, porstua, tampuuri, kyökki ja pilkkumi.
Missä koulussa noin on opetettu ja koska? Kyllä se aina on ollut iso, isompi, isoin ja suuri, suurempi, suurin.
Noista muista sanoista muut olivat tuttuja paitsi vaspuuki (joku kirja?) vanunki, moska ja teleskat. Kertoisitko, mitä ne ovat?
Tyynyn pielus on tuttu sana 80-luvun lapselle. Joskin itse sanon tyyny, tyynyn kulma tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iltalehden hyvin nuoren näköinen toimittaja käytti sanaa nuorukainen 18-vuotiaasta naisesta.
Pielus sana on tuttu mutta olenkin 55-vuotias.Iltalehdessä ja Iltasanomissa on jatkuvasti järkyttäviä virheitä. Ne kielivät vain siitä, etteivät nuoret toimittajat lue. Kunhan toimittelevat.
Todella! Ja käyttävät näitä ihme muotoja, joka tulee paikallismurteesta. Mitä käy jne. Siis ei uutisiin voi kirjoittaa mitä käy, vaan virallista ja hyvää kieltä, joka tunnistetaan ympäri Suomea! Tai sitten jätetään sanoja taivuttamatta... Joskus en vaan tajua mitä toimittaja edes tarkoittaa.
Alue: Aihe vapaa
Suomalaisista on tullut entistäkin sivistymättömämpiä.
Nuo sanat tuntee, jos lukee kirjoja.