Lue keskustelun säännöt.
Mä tartten jutteluseuraa... Oikeesti.
07.03.2007 |
Rupee tympiin tää koko ajan kotona nysvääminen 6kk:n kans.
On tuossa mieski, mutta niin omissa jutuissaan kiinni, ettei siitä oo mitään hyötyy. Sen kans ei ees esim. jutella ja en tiiä, onko meän vauva äitin vauva, vai onko isän otteissa ja asenteessa parannettavaa, kun vauva ei rauhotu isän syliin, vaan mun ei tartte ku ottaa vauva syliin, niin johan rauhottuu. Kiva, kun ei saa enää ees suihkussa käydä rauhassa. Saati, että mitää muutakaan " omaa" aikaa saisi...
Tuntuu, että pakahdun kohta tänne ;(
Kommentit (2)
Asutaan sen verran etäällä kaupungin keskustasta, että kaverit eivät viitsi tulla " pitkän matkan" takia kylään. Ilman sosiaalista nettiyhteisöä en pärjäisi. Skr:n kerho on, mutta siellä kontaktit ovat hyvin pinnallisia. Enkä jaksa enää perustaa uusia ystävyyksiä vain ja ainoastaan sille, että on samanikäisiä lapsia. Vaikka onhan se joskus kiva ihan vain jutella mistä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää av on ollut mulle " hiekkalaatikko" kun ollaan oltu pitkään sairaana kotona. Voimia, äidit tarvii myös sosiaalista elämää vaikka ne lapset niin kivoja onkin.