En saanut tässä elämässä mitään -muita?

Kolme tutkintoa mutta töitä olen saanut tosi vähän. Viimeisen 15 vuoden aikana olen ollut työtön 13 vuotta ja olen jo 50 vuotias. En ole sosiaalinen öyhöttäjä kuten muut mutta en uskonut että tälläinen rauhallinen ja ujo mies jää ilman töitä.

Bachelor of Laboratory Services tutkinto antoi saman.

Saanut aihe vapaalla suoria vastauksia siihen meni 7 vuotta että ensimmäinen tuli ja oliko 8 tykkäystä yhdessä. 

Vituiks on menny..kaikki..

Olen saanut turpaan henkisesti koko elämän. On sekin jotain.

No olen saanut omasta mielestäni tärkeitä asioita, muuten en juurikaan mitään ainakaan ilman omaa työtä mutta kaikki on vietykin sitten, kaikki tärkein itseni ulkopuolelta.

Tässä minä nyt sitten olen itsekseni mutta sain itseeni jotakin niin kiitollista sisäisesti että siitä on oltava kiitollinen.

Tämäkin ketju todistaa raamatun olevan totta. 

Saarnaajan kirja: älkää vaivatko itseänne liikaa turhuuksilla turhan elämänne aikana. Turhuuksien turhuus. Jotenkin noin siellä on.

Minä sain elämältä stressin ja ahdistuksen. Eniten v kaikki.

Olen saanut 1500 tykkäystä pariin kommenttiini ja muistaakseni yhteen omaan aloitukseenikin. Siinä kaikki. Ja mulla on yksi hyvä tutkinto enkä siltikään pääse töihin.

Mä en saanut koulutusta, ammattia, vakituista työtä, ystäviä, seurustelukumppania, perhettä, onnellisuutta.

Ei mennyt hyvin.

Joo, aika vähän olen saanut. Ihan on pitänyt töitä tehdä asioiden eteen: opiskelupaikan, työpaikan, puoiison perheen ja kodin.

48v ja kulkenut pettymyksestä toiseen. Työtä olen aina saanut ilman ihmeempiä tutkintoja. Perhe on ja harrastukset. Mutta aina tuntunut, että jotain puuttuu. Jokin palo ollut saavuttaa jotain merkittävää. Ehkäpä huono itsetunto ja nuoruuden mokat vaikuttaneet siihen , että ei osaa olla itselleen armollinen.

Vierailija kirjoitti:

Joo, aika vähän olen saanut. Ihan on pitänyt töitä tehdä asioiden eteen: opiskelupaikan, työpaikan, puoiison perheen ja kodin.

Miksei noiden eteen olisi sitten tarvinnut tehdä töitä? Yritän siis vaan saada ajatuksesta kiinni, että miksi tuon kaiken olisi pitänyt tapahtua istuen ja odottaen?

Sain kyllä aika huonot lähtökohdat. Myöhemmin kyllä sain asioita joista olisi voinut tulla paljonkin mikäli olisin käyttänyt ne oikein. Tiedä sitten johtuiko lähtökohdista vai vain heikosta luonteesta mutta paljon on jäänyt hyödyntämättä.

Kysymys teille, jotka ette mitään saavuttaneet elämässänne: Oletteko siis nyt kuolinvuoteellanne? Eli elämänne on tullut päätepisteeseen, ja mitään ette voi enää saavuttaa?

Vierailija kirjoitti:

48v ja kulkenut pettymyksestä toiseen. Työtä olen aina saanut ilman ihmeempiä tutkintoja. Perhe on ja harrastukset. Mutta aina tuntunut, että jotain puuttuu. Jokin palo ollut saavuttaa jotain merkittävää. Ehkäpä huono itsetunto ja nuoruuden mokat vaikuttaneet siihen , että ei osaa olla itselleen armollinen.

Mitä tarkoitat merkittävällä? Tässä näkee vaikka joku jonkun toisen perspektiivistä kokee saaneensa kaiken niin se voi silti olla toiselle liian vähän.