Miehen käyttäytymisestä: Olen väsynyt ja masentunut 5 lapsen äiti

tai kirjoita miehelle kirje jos se tuntuu helpommalta.

voi olla 5 lasta? Jos yksin vielä joudut hoitamaan?

lataa faktat pöytään. haluaako miehei perheen ja on valmis tekemään töitä sen eteen vai ei. uhkaa vaan erolla, suunnittele asia valmiiksi. tiedän tilanteen. olen siinä ollut. mies paransi tapansa. voimia.

Välillä luulin että mies on muuttunut ja tehtiin vielä iltatähti. Sitten aloin sairastella ja tässä nyt ollaan. Lapsia en kadu, kun vain saisi voimia jostain.

Jos jonkun täytyy selvitä yksin viidestä lapsesta ja vielä on joku sairaus, niin kyllä siinä on syytä ihan tarpeeksi.



Mietipä miehesi ilmettä kun sosiaalityöntekijä soittaisi, ja kertoisi haluavansa keskustella vaimon jaksamisesta ja uupumuksesta ja miehen osallisuudesta tilanteeseen. Saattaisi sun äijällä ehkä silmät aueta...

Tsemppaat vaikka hampaat irvessä tän viikonlopun ja sitten seuraavana on sun vuorosi lähteä rentoutumaan ja lepäämään?

On niin paljon bisneksiä. Rahaa kyllä tulee, mutta henkisesti on köyhää. Olen yrittänyt puhua että vähemmälläkin pärjättäisiin jos vain aikaa olisi muuhunkin olemiseen. Isänsä on naisten mies (aloitti päälle 40 v.) ja nyt tuntuu että samanlainen on poikansakin. Ei ole enää mitään läheisyyttä, vain seksiä. Tiedän että harrastaa ihme itsetyydytyssessioita humalassa. Kai sekin on minun vika kun ei enää seksi maita. Läheisyys ja rakastelu kyllä. Nyt ällöttää jo kaikki.

mitä tätä pitkittämään. Mihin me muutetaan asumaan? Millä elämme? Olen ollut yhteisessä firmassa töissä, ja sinne ei voisi jäädä. Tätä taloa ei ainakaan olisi varaa pitää. Elämänilo on mennyt.

Eikö se sama mies ole juuri lähdössä laskettelemaan ja tansseihin? Jos kyse oli kahden päivän vapaasta, niin laittakaa aika puoliksi, yksi päivä vapaata sulle, toinen miehelle.

Mulla on vähän samanlainen mies, eikä siitä keskustelusta oo mitään hyötyä. Jos toisella on asennevamma, eihän se keskustelusta mihinkään parane. Eihän tuota ongelmaa olis, jos mies asiat älyäis., mutta hän katsoo asioita omasta vinkkelistään jollain puolisokeilla rilleillä, ja vaikka hänen kanssaan keskustelis kuinka, niin hänellä on ja pysyy se oma näkökulma. Ollaan käyty vaikka missä keskustelemassa, enkä enää usko koko juttuun. Suurimpaa osaa ongelmista ei olis olemassakaan jos olis kaks keskustelulla ongelmansa ratkaisemaan kykenevää ihmistä. Eli sikäli useimmiten pelkkää huuhaata.

Osaanottoni ap- mulla " vain" 3 lasta ja mut ymmärrän sua niin! Jos mies ei halua ymmärtää, sun tarvii pikkuhiljaa ryveta raivaamaan tilaa (jos on edes vähän rahaa-se helpottaa) omalle hyvinvoinnille- ole itsekäs sen suhteen- liian itsekkääksi et elämäntilanteessas voi tulla- siitä pitää lapset huolen. Pieniä hetkiä ensin, niin että vahvistut. Jos mies ei matkan varrella yhtään muutu, tulee aika jolloin sulla on mahdollista erota. En voi muuta sanoo kuin että sure surus- se mitä paitsi oot jääny ja rakasta itseäs. Samaa teen minäki.

yhtään. Kai se johtuu väsymyksestä. Jos jostain iloa saan niin lapsista. Täytyy keskittyä itseeni ja lapsiin. Voimia sinullekin!

Tuntuu niin hölmöltä kun minäkin oon naisena mielestäni ihan viehättävä, nykyään jaksan huolehtia itsestäni hyvin (olin myös masentunut monta vuotta ja tajuan sen vasta nyt- ja varmaan se johtui paljon siitä että joutu matkan varrella pettymään ja pettymään, kun toinen ei tullutkaan vastaan missään asiassa), nautin elämästä ja lapsista joka hetkestä minkä voin. Että miten ihmeessä on voinu mennä näin metsään kumppanin valinnassa. Sanoit että teillä on ihan ok taloudellisesti, niin meilläkin, ei nyt olla mitenkään rikkaita, mutta asiat sujuu- joskus mietin että oonko valinnu miehen liian pinnallisista syistä. Eikä oo osannu kiinnittää huomiota siihen onko hän ollenkaan kykenevä empatiaan ja läheiseen suhteeseen; on ollu jotain muuta hienoo. Ja tän taas ajattelen johtuvan siitä, ettei oo osannu arvostaa itseä... Pitkät pölinät.

Mutta tulevaisuus se on edessä sulla ja mullakin ja varsinki lapsilla. Nyt on vaan tämmöinen huonompi aika...



Terv, 13