Osaatko/oletko opiskellut jotain muinaista kieltä?
Itse olen opiskellut ja osaan latinaa, ja jonkin verran muinaiskreikkaa. Olen tavan duunari kuitenkin. Ulkonäön ja ammatin perusteella ei kannata arvioida ihmistä liikaa ;)
Kommentit (35)
Koulussa joutui lukemaan ruotsia. Senkin ajan ja vaivan olisi voinut käyttää hyödyllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Englantilaisen filologian opinto-ohjelmaan kuului latinan alkeiden lisäksi muinaisenglanti '80-luvulla.
Itse opiskelin 90-luvulla. Meilläkin oli latinan lisäksi muinaisenglantia ja myös old norsea. Ne olivat kiehtovia, latina ei.
Cro-magnonia ja jonkin verran neandertalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Englantilaisen filologian opinto-ohjelmaan kuului latinan alkeiden lisäksi muinaisenglanti '80-luvulla.
Itse opiskelin 90-luvulla. Meilläkin oli latinan lisäksi muinaisenglantia ja myös old norsea. Ne olivat kiehtovia, latina ei.
Niin varmaan oli teillä muinaisenglantia ja muinaisnorjaa :D Kerrotko vielä, missä kaupungissa, missä koulussa ja minä vuosikymmenenä tämä tapahtui? Sopisit hyvin Valehtelijoiden Klubin jäseneksi.. 😁
Vierailija kirjoitti:
Kaikki teologiksi valmistuneet ovat opiskelleen koinee-kreikkaa.
Koinee on hellenistä kreikkaa. Se kuuluu muinaiskreikkaan, jolla on hyvin vähän tekemistä nykykreikan kanssa. Teologian opiskelijoiden kieliopinnot ovat aikalailla suppeita, niissä annetaan vain perusteet Kreikasta ja hebreasta, ja nykyään myös latinasta. Mitään kielitaitureita nämä eivät ole.
Kouluaikoina luin kolme vuotta latinaa :D
Latinaa olen opiskellut, pitäisi lyödä se uudelleen tulille kun katolilaisissa hommeleissa harrastetaan vähintäänkin kirkkolatinaa. Kiinnostaisi kovasti muutkin muinaiset ja ihastelen aina kun muut niitä opiskelee. Siihen täytyy vissiin jotenkin olla sellainen erityinen mielenkiinto kun siihen lähtee, joten kuuntelee mielellään jonkun innostunutta luentoa muinaiskreikan haasteista tms vaikka ei itse ymmärrä yhtään.
Latinaa ja kreikkaa luin osana historian opintoja. Lähes kaikki ennen vuotta 1500 kirjoitettu eurooppalainen kirjallisuus tai ylipäätään tekstilähteet tältä ajalta on kirjoitettu joko latinaksi tai kreikaksi.
Antiikin latina oli lähes keinotekoinen kirjallisuuden kieli, jota ei koskaan puhuttu siten kuin sitä on yli 2000 vuotta kouluissa opetettu. Keskiajan latina on kokonaan oma lukunsa, ja se oli yksi vaikeimpia kursseja, mitä yliopistossa suoritin. 600-l. Merovingien latina ei noudattunut klassisen latinan kielioppia eikä ranskan kieltä vielä ollut olemassa, ja samaan aikaan luku- ja kirjoitustaito oli katoamassa koko Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko asia vielä niin, mutta ainakin ennen Englannissa luettiin latiinaa ihan peruskoulussa.
Latinaa opetettiin myös Suomessa noin 800 vuotta. Vielä 1900 luvun puoleenväliin tohtorin väitöskirjat piti kirjoittaa latinaksi.
Aivan, mun äiti kertoi vielä 1950-luvun lopulla opiskelleensa latinaa koulussa, ilmeisesti lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko asia vielä niin, mutta ainakin ennen Englannissa luettiin latiinaa ihan peruskoulussa.
Latinaa opetettiin myös Suomessa noin 800 vuotta. Vielä 1900 luvun puoleenväliin tohtorin väitöskirjat piti kirjoittaa latinaksi.
Aivan, mun äiti kertoi vielä 1950-luvun lopulla opiskelleensa latinaa koulussa, ilmeisesti lukiossa.
1960-luvulle asti piti osata todistetusti ainakin latinaa, jos halusi opiskella Oxfordissa tai Cambridgessa. Ja ennen tätä, mutta edelleen siis 1900-luvulla, myös kreikkaa. Väitöskirjat kirjoitettiin pitkään joko latinaksi tai kreikaksi. Englannista tuli tieteen lingua franca vasta 1900-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen, osaa kaunokirjoittaa
Kaunokirjoitusta opetettiin vielä 70 ja 80 luvuilla peruskouluissa. Nykyään ei kuulemma opeteta, eivätkä osa muksuista osaa lukea analogista eli NS viisarikelloa.
Aika outoa ajatella, että nämä nuoret, jotka eivät osaa lukea käsialaa, eivät siis kykene lukemaan vanhempiensa ja isovanhempiensa kirjoituksia, esim. kirjeitä tai päiväkirjoja. Eivät tietenkään pysty myöskään lukemaan mitään oman maansa historiallisia asiakirjoja, 1900-luvullakin kirjoitettiin paljon vielä käsin. Sitä vanhemmat asiakirjat kirjoitettiin paitsi käsin myös ruotsiksi, ja sitä ennen tietysti latinaksi. Eipä taida niidenkään lukeminen onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latinan kurssi oli yliopistossa pakollinen. Olen opiskellut myös muinaisislantia.
Millä vuosikymmenellä? Nykyään se on valinnainen. Enemmän Espanjan kielen ottavat siellä.
Eiköhän latina ole edelleen pakollinen aine jos opiskelee ranskaa tai italiaa yliopistossa. Ennen ainakin oli näin.
Jos antiikin historiaa opiskelee, tuskin se onnistuu ilman latinan taitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Latinan kurssi oli yliopistossa pakollinen. Olen opiskellut myös muinaisislantia.
Millä vuosikymmenellä? Nykyään se on valinnainen. Enemmän Espanjan kielen ottavat siellä.
Eiköhän latina ole edelleen pakollinen aine jos opiskelee ranskaa tai italiaa yliopistossa. Ennen ainakin oli näin.
Jos antiikin historiaa opiskelee, tuskin se onnistuu ilman latinan taitoa.
Ainakin meillä latina kuului pakollisena italian kielen opintoihin Helsingin yliopistossa parikymmentä vuotta sitten, todennäköisesti (ja toivottavasti) nykyäänkin.
Latina on mitä hyödyllisin kieli, jos historiantutkimus ja kirjallisuus kiinnostavat. Olen siinä mielessä poikkeuksellinen opiskelija, että opin latinan kielen sujuvaksi siinä määrin, että pystyn lukemaan, kuuntelemaan ja puhumaan sitä ilman suurempia ongelmia. On hienoa, kun voi lukea tuhansien vuosien aikana tuotettuja tekstejä alkuperäiskielellä!
Ei latinaa opiskella tuon takia, tai ei pitäisi opiskella ( minun mielipiteeni), vaan koska Eurooppalainen oikeusjärjestelmä, kristinusko ( länsi-euroopassa ), indoeurooppalaiset kielet ja koko sivistyksemme perustuu paljon latinan kieleen ja kulttuuriin, ja joka taasen sai hyvin paljon vaikutteita muinaiskreikan kielestä ja sen kulttuurista.