seksuaalisuus parisuhteessa ja kiinnostus puolisoon
Tuli mieleen tuosta miksi miehen pitää aina pilata yhteinen aika - keskustelusta että voiko olla että naisen näkökulmasta on kahdenlaisia parisuhteita: käytännön kannalta valittuja ja intohimoisia. Jos päädyt valitsemaan ns paperilla hyvän miehen, joka mahdollistaa perhe-elämän, saat puolison, kodin, lapset, kumppanin ym ja olet siihen tyytyväinen mutta et tunne seksuaalista vetoa mieheesi. Yrität kaikin keinoin vältellä seksiä ja koet sen yhtenä velvollisuutena muutenkin pitkässä työlistassasi. Liitto toimii mielestäsi muuten hyvin jos mies vain ei vonkaisi seksiä.
Toinen vaihtoehto on valita mies jota kohtaan tunnet intohimoa ja jonka kanssa haluat seksiä vielä vuosienkin jälkeen ja jatkuvasti.
Jakaako kukaan ajatukseni? Olin 15 v ajan ensinmainitussa suhteessa kunnes erosimme ja lähdinkin etsimään ihan toisenlaista miestä ja häntä kohtaan ovat halut ihan toisenlaiset. Syy ei ollutkaan minun haluttomuuteni vaan se, etteivät kemiat kohdanneet ensimmäisen mieheni kanssa enkä vain hakunnut häntä. Ulkonäössä ym ei ollut mitään vikaa hänellä, kemia vain puuttui.
Naisen puheet ja keho ristiriidassa
On myös tutkittu, mikä naisia kiihottaa. Lesboille ja heteronaisille esitettiin lyhyitä seksikohtauksia, joissa näytettiin naista naisen kanssa, miestä miehen kanssa, naista ja miestä yhdessä, miestä ja naista yksin masturboimassa sekä bonobo-apinoiden parittelua. Heteronaiset väittivät, että heitä miellytti ainoastaan heteroparin puuhat, lesbonaisia kiihottivat heidän mielestään vain kahden naisen kohtaukset.
Emättimeen asetetun anturin mukaan kaikki kokeeseen osallistuneet naiset kuitenkin kiihottuivat välittömästi kaikesta, jopa apinoiden parittelusta. Miehille tehty sama koe paljasti, että heteromiehet kiihottuivat vain, kun ruudulla näkyi nainen. Homomiehet taas reagoivat ainoastaan miesten väliseen seksiin. Apinoiden parittelua miehet katsoivat kuin maisemakorttia.
Kun yliopisto-opiskelijoilta kysyttiin, mikä olisi ihanteellinen seksikumppaneiden määrä koko elämän aikana, miehet ilmoittivat isomman luvun kuin naiset. Vastasivatko naiset sen mukaan, mitä he oikeasti tuntevat, vai siten, miten heidän odotettiin vastaavan?