*^*^SYYS04 PERJANTAIPULINAT*^*^
Kommentit (18)
Idahan on nykyään tosi tarkka Aarosta, se on kuulemma hänen, äidin ja isän vauva. Jos joku sanoo että onpa ihana poika, voisin ottaa hänet itelleni, ni Ida aina vastaa et se ei ole sinun! Eilen sitten mun isoäiti oli täällä käymässä ja piti Aaroa sylissä. Ida totes mammalle, et vauva juo äidin tissistä maitoa, mutta ei sinun tissistä. Lisäs vielä et sulla on pienet tissit! :) Sit ku mamma katteli meidän kukkasia, jotka oli ikkunalaudalla, ni Ida meni ja sano,et ne ei ole sinun, anna niitten olla.
Että sellanen emäntä :)
Hei taas pitkästä aikaa. Koskakohan viimeksi olen ehtinyt kirjoittaa ... Onneksi sentään vähän ehdin silmäillä pinoja että tiedän hiukan mitä teille kuuluu :)
Ynikselle tervehtymistä. Onko sulla kurkunpääntulehdus? Mulla sellainen oli muutama vuosi sitten ja ääntä ei lähtenyt pihahduksen vertaa ja kurkkuun sattui todella kovasti. Huh, se on inhottavaa.
Enkeli, halaus! Minäkin liikutuin kohdasta jossa kerroit sinulla olevan ikävä miestä. Tuon tunteen tunnistin todella, koin samanlaista joskus silloin kun tyttönen oli aivan pieni vauva ja elämä oli uudella tavalla haasteellista. Kovasti voimia, muuta kun ei osaa/pysty sanomaan! Ajatuksissa olette.
Onko Tea vielä paikan päällä vai pikku-Lotta jo sylissä :)
Keilin, oli kiva nähdä eilen! Pirsti työpäivää, kun sai ottaa etäisyyttä konkreettisestikin työpaikalta :)
Mitähän meille kuuluu, hyvää kai. (*Me ollaan oltu terveenä*). Edellistä ei uskalla sanoa ääneen. Uhmaa on edelleen tosi paljon tytöllä. Ehkä nyt aletaan lähestyä huippua, toivon niin. Illat ja etenkin nukkumaanmeno on todellista tahtojen taistoa. Välillä on aivan pallo hukassa ja tekisi väsyneenä mieli vain heittäytyä lastenhuoneen lattialle huutamaan ja polkemaan jalkaa yhdessä tytön kanssa. Minulle on kehittymässä -vihdoin - lehmänhermot :) Tosin, mies kyllä sitten saa välillä osansa, eikä se nyt ole yhtään sen aikuismaisempaa .. Riitoja on ollut mutta niistä on selvitty. Mutta ihanaa on, että meidän loma senkun lähestyy ja pääsemme yhdessä matkalle. Kyllä se tekee hyvää, ei muuta voi sanoa. Jo pelkka ajatus siitä, että matka on edessä, saa hyvälle mielelle.
Tyttö on kyllä tällä hetkellä uhmasta huolimatta mitä ihanin pakkaus! Nämä perjantain hoitovapaapäivät ovat kyllä olleet hyvä ratkaisu. Saa viettää pidennettyä viikonloppua ja puuhailla tytön kanssa rauhassa. Ja nämä perjantai-aamut ovat oikeita löhölomia. Me herätään kauan ja hartaasti. Vaikka tyttö nykyään herää joka aamua oikeastaan tasan seiska, ei me näinä päivinä todellakaan pomppasta heti ylös. Meillä on aamuhöpinät ja tyynyista sekä peitoista täytyy saada rakentaa ensin majoja ja pesiä meille molemmille. Sitten luetaan vielä kirjoja. Suosikki on tällä hetkellä satu jossa seikkailee kolme possua, äiti-possu, isä-possu sekä pikku-possu jota tyttö kutsuu ****-possuksi (siis omalla nimellä)
Tyttö on innostunut tekemään palapelejä ja nytkin tuolla niitä kasailee kaikessa rauhassa. En olisi uskonut että meilläkin voisi tällaista olla :) Siis, että todella seurankipeä tyttönen oikeasti puuhailee aikas kauankin yksin. Toki, välillä käydään äidin sylissä istumassa ja halimassa. Muovailuvahat on toinen tosi hieno juttu.
Mietitiin tuossa eilen Keilinin kanssa että olisi, muuten, tosi kiva mennä taas joku ilta myös ulos syysporukalla syömään. Mitä mieltä muut ovat, onko muita tulossa meidän seuraksi :)
Tyttö se näköjään nyt huutelee tuolta seuraa itselleen (" tuuksä mulle kaveriksi" , oppinut muuten tuon lauseen päiväkodissa :) ) Ja minähän siis menen. Mukavaa viikonloppua kaikille ja paranemista!! Kovasti on monissa perheissä sairauksia nyt jylläämässä ...
Alli
Meillä on ollu hassu aamupäivä. Mies tuli sit yhden maissa kotiin, mä olin (harvinaista kyllä) hereillä. Meni sitten myöhään tänään vasta töihin. Minä nousin kellon soittoon 8.15, Poitsu hereille, aamiainen hälle naamariin, ja kuskaus kerhoon joka alkoi 8.45.
Tulin kotiin, söin aamupalan ite, luin Hesarin kaikessa rauhassa, kävin suihkussa, ja sit menin herätteleen pikku-neitiä isinsä kainalosta ;-) Kello oli silloin 10.20!!!! Ja Sassa meni kuitenki ennen ysiä nukkumaan...
Mun äiti tuli meille puoli tuntia sitten, mä piipahdin hakemassa Poitsun kerhosta, ja tuolla Mummi leikittää lapsia ja minä tässä... Hassu aamu...
Töihin menen niinkuin aina perjantaisin, neljäksi.
Jos menis tekemään lounasta, äitini toi salaatti-ainekset.
Viikkistä kaikille!!!!
Kerppu
Kellään ei ole tänä aamuna kuumetta eikä viime yönäkään. Ihan kohtalaisesti nukutiinkin :) Heräämisen jälkeen oli kyllä hirveetä kun molemmat vaan huusi ja halus olla yhtäaikaa sylissä ja aamupalaa ja ties mitä. nyt leikivät yhdessä.
Ee hukkas mun avaimet eikä suostu tuomaan takasi... nauraa vaan, lupas mennä käymään kaupassa traktorilla. Huusin että tuo karkkia niin huusi takaisin että en tuo ensin syödään ruoka :)
Toivottavasti yniksen matka ei ollu kauhean tuskainen.
enkelin perheelle toivon niin elämään helpotusta.
Muutakin piti mutta harva pää ei muista
Mari
Hui Tomera, onneks ei käyny pahasti kun pyörryit. Mun yhelle kaverille kävi huonommin kun hän pyörty yöllä vessassa, hän joutu sairaalaan tikattavaksi, päähän tuli iso ventti ja silmä meni mustaksi, tai siis silmän ympärys.
Kerppu mäkin oisin tullu kattoo Dingoa jos oisin ollu kotona :)
Kurssilla olen, ollaan atk-luokassa tänään ja nyt on safkis, niin tulin sitä kanssanne viettämään.
Hyvää viikonloppua kaikille, palaan ens viikolla :)
Hilu
Vauva tiiviisti masussa. Päätään kyllä porailee, niinkuin hetipaikalla pitäisi päästä ulos. Mulla on tänään niin hyvä olla, ettei ole mitään kiirettä vielä synnyttämään! Nukuin 8 h heräämättä, ei satu mihinkään, ei juuri turvottelekaan ja lisäksi Vennan riemuksi nollakeli - sai lotrata pitkästä aikaa vedellä ja tehdä kunnon lumikakkujakin. Ohikulkevat naapurit voivottelivat loskaa, me taas olimme ihan innoissamme ;) Sitäpaitsi tuota kosteaa ilmaa on niin paljon helpompi hengittää.
Alli, minäkin olen iloinnut puolestanne pitkistä viikonlopuistanne. Nyt tytön oltua hoidossa ja sitä arkirumbaa jonkin aikaa eläneenä osaa tätä kotiaikaa ja kiireettömyyttä arvostaa niin eri tavalla. Tosin se meidän päiväkotiarkemme oli tosi rankkaa miehen selän, mun raskauden ja remonttihommien myötä. Mutta siitä selvittiin ja nyt me Vennan kanssa nautiskellaan.
Syömisiltamiin ja kaikkiin muihinkin tapaamisiin olen innolla tulossa, mutta lähitulevaisuudessa joutunen olemaan lähinnä " hengessä mukana" .
Tomeran Idalla on hyvät jutut :D - Ja Motin kakkajutut myös naurattivat. Meilläkin alkaa olla tätä pimppi-peppu-hihihii-osastoa....
Mukavaa perjantai-iltaa kaikille!
- tea H39+1 -
Tämä todellakin on kova pala äidille. Kaksi yötä erossa ensimmäistä kertaa pienestä Nöösästä. Tiedän hänen pärjäävän isän kanssa, mutta mulle tulee suuri ikävä, kun pitää kahta ikävöidä. Olo on kaikkea muuta kuin hyvä. Lisäksi eilen töissä ilmeni pieniä ongelmia, joten sekin lisää stressiä. Pienet on murheet, joten eiköhän tästä hyvin selvitä.
Mukava kuulla Allista.
Enkelille voimia.
Hilulle ja typylle jaksua hoitopäiviin.
Tealle suppareita ja hyvää vointia kera unihiekan.
Pakko mennä. Mukavaa viikkistä kaikille! Smuik!
-Mimmuli ja ihana Nöösä
Täälläkin ollaan ihan puolikuntoisia.Mulla edelleen kurkku kipeenä ja tosi tukkoinen olo.Mieskin jäi kotiin kun ei tuntenut itseään työkuntoiseksi.Onneksi poika ja vauva ovat vielä terveinä.Poika onkin poikkeuksellisesti tänään tarhassa kun menivät teatteriin.Äitiä jännittää miten siellä on mennyt!
Voi Ynis,tuo äänenmeno on tosi inhottavaa.Mulla meni syksyllä ääni niin että pariin päivään ei tullut kuin pieni pihahdus.Muuten ei ollut kipeä olo joten en ehtinyt edes lääkäriin kun tuli ääni takaisin.Pikaista paranemista!
Tomeralta piti kysyä mielipidettä teidän tuplista.Oletko ollut vielä tyytyväinen.Meillä ei ole vielä edes seisomalautaa,jotain pitäisi pian hankkia.Kotimatkat pojan tarhapäivinä ovat kyllä mielenkiintoisia.Aluksi makoili maassa varmaan 10 kertaa 200metrin kotimatkalla ja loppumatka piti kantaa velttoa poikaa ja samalla työntää vaunuja.Viimeksi meni jo suht hyvin,tosin matka kesti varmaan puoli tuntia kun piti tutkailla kaikkea.Onneksi matkan varrella ei ole kuin yksi pieni autotie ja poika vähän pelkää autoja niin ollaan selvitty.
Minäkin katson Idolsia.Tosin puolet jää aina kuulematta kun syyspoikaa pitäisi laittaa unille.Muutenkin poika alkaa olla tosi levoton ja kovaääninen just kun Idols alkaa niin meinaa mennä aika lailla ohi.Eilen mies onneksi tallensi,joten kuulin sentään jotain. Minä en oikein siitä Arista välitä.Kristian laulaa tosi hyvin,mutta jotenkin mun mielestä " esittää" välillä tai ei siis tunnu täysin aidolta,on ehkä vähän liian itsevarmakin kommeinteissaan.Anna laulaa myös hyvin,mutta on ehkä vähän liian nuori.
Enkelille paljon voimia.Toivotaan että elämä pian helpottaa.
Helli
Pulkkamäessä oltu ja typy aivan ihastuksissaan loskasäästä,kakkuja tehtiin myös :-) Ei meinannu neiti sisälle lähteä.Poikaa viedessä sato vettä mut onneks se loppu.
Typylläkään ei vauva-aikaan vaunuilut sujunu,oli vuoden vanha ku pystyttii tekee lenkkejä niin että neiti istui ja katseli.Nukkumaan vaunuissa alko lähempänä 2vuotta..vajaan vuoden ikäsenä ku nukuttettii vaunuihin ni typy huus ku syötävä ja sitä piti pitää kiinni ja nukku 25min ja plng-silmät auki!!
Näitä " pakkonukutuksia vaunuihin" tuli jos retkeiltii jossain..Ja sitten sen 25min jälkee oli neiti erittäin hyvää seuraa...Et kaikki vauvathan nukkuu vaunuissa..juu :-/
Ynis:Mitä lekuri sano?Kaverille soitin,oli ollu 4pvää äänetön mut nyt kuulosti jo ihan hyvälle.
Tuo TiPin kuvaus " vilkkaasta" taaperosta vois oll typy!Just sellanen se on!Karkaa juosten ja nauraa vaan!!!!Pahinta on pojan jumpassa.Pukkarissa yritän saada toisen pukemaa ja toinen ottaa ritolat..Juoksee täysiä rappusiin ja vaik ulos asti!ja nauraa,nauraa vaan...
Kyllä kiitos syömään hyvässä Syysmamma seurassa :-)
Kiva Alli kun jaksoit/ehdit tulla moikkamaan.Ihanalta kuulostaa teidän vapaapäivä:-)
Ma tahtosin alkaa tekee 4pvää vko mut sit koululaisen takia ois parampi lyhyempi päivä..mut eipä taida onnistuu kumpikaa!
KAffenkeittoon...väsyttää niin,se riivattu kissa taas piti yöllä elämää!!!!
Älkää ikinä ottako kissaa :-/
jatu
Siis viime yö! Jätettiin suosiolla valo päälle illalla, liekö se auttanut. Että jos on havahtunut yöllä johonkin, ei ole pelottanut kun ei ole pimeää. En tiiä. Mutta tuon takia en millään olis viitsinyt aamulla lähteä antaan pissanäytettä kun tiedän, ettei sillä tulehdusta ole. Käytiin me kuitenkin, pikaseltaan autolla. Ekan kerran tässä kaupungissa sain asioitua labrassa muutamassa minuutissa. Ja hienosti Onni pissasi kuppiin;) Alkaa noita tarroja ja kiiltokuvia kertyä melkoisesti, kun saa joka kerta jonkun, kun käydään lääkärillä tai muussa vastaavassa. Tänään sai Tiikeri tarran, eilen jonkun kiiltokuvan ja tarran.
Ajattelin nyt viikonloppuna hommata Onnille jonkun vihkosen, johon saa liimailla tarroja. Noita, joita saa lääkärireissuilta ja sitten ajattelin alkaa lahjomaan tarralla, jos kakkaa pottaan. Meidän teippivaipat (" vauvanvaipat" , eli kakkavaipat) on ihan lopussa ja uusia en osta. Ostettiin halpisvaippoja ihan tuota kakkimusta varten mutta nyt saa riittää. Yövaipoiksi pitänee alkaa harkitseen uutta vaippakokoa kun päiväunillakin Muumi vuotaa.
Minäkin kyllä liputan tämän lauhemman sään puolesta. Ulkoitiin vajaa 2h aamupäivällä naapurin kanssa eikä itseä edes palellut. Nollassa on mittari ja sataa lunta, ei kovin märkää edes vielä. Kivasti päivä kulunut kun mentiin sitten kahville vielä naapurin. Onni oli jo sitten niin väsynyt, että kun riisuin haalarin kotona, että saan vaipan laitettua päikkyjen ajaksi, alkoi itkeen, että minä haluan nukkumaan. Ja nukahtikin kyllä heti sitten. Eilen taas nukkui vaunuissa pitkästä aikaa 2h, tosin siitä tunnin sisällä ja heräs hiukka hikisenä, joskin nauravaisena:)
Mimmulille tsemppiä viikonloppuun! Muistan kun itse olin ekan viikonlopun erosta Onnista (ja toistaiseksi viimeisen), kun se oli 1v. Kyllä itku tuli, kun juna-asemalla erottiin ja oli ikävä. Mutta aika helposti se kuitenkin meni. Nyt isompana jo yön erot sitten on kyllä vaikuttaneet Onniin melkoisesti vaikka äiti kyllä jo pärjäiskin.
Allista oli kiva kuulla. Ihanalta kuulostaa teidän vapaat aamut perjantaisin. Varmasti työviikon päätteeksi niistä osaa nauttia eri tavalla niin äiti kuin lapsikin.
Nyt mä taidan mennä järkkäileen paikkoja. Kauhea sekasotku taas ehtinyt tulla.
T-P
Paljon myydään puheaikaa, mutta voisiko joku myydä puheääntä. Tää ostais vähän.
Lääkäri ei nähnty kurkussa mitään ihmeellistä, eikä muutenkaan löytänyt mitään. Ei kuitenkaan tähystänyt syvemmälle kurkkuun, sanoi, että todennäköisesti on punainen ja turvonnut. Antoi ab-kuurin ja sairauslomaa sunnuntaihin (niin, enhän minä viikonloppuisin työskentele). Sain myös yskänlääkettä.
Kotiin tulin ja olivat syöneet tehokkaasti lounaan eikä mulle ollut mitään jäänyt. Jääkaapista löytyi eineksen puolikas jonka sitten söin. Ruuan jälkeen yritin mennä yläkertaan nukkumaan, mutta lapset huusi ja riehui hulluna. Tulin lopulta ja kirjotin anopille magneettitaululle, että välipalaa ja elokuva. Nyt lapset kattoo elokuvaa ja anoppi häipyi koiran kanssa ulos. Koita nyt väittää vastaan tällä äänettömyydellä, kun anoppi kysyy voiko tällä aikaa viedä koiran ulos. En sitten halunnutkaan mennä lepäämään. En tiedä paraneeko tästä oikeasti ikinä, vähän epätoivo iskee. Kiva joo, jos monta päivää on ääni kateissa.
Että sellaista. Paranemista muihin sairastupiin! Mun puolesta meillä ois lapset voineet olla tänään päiväkodissa. Mutta kun en ollut nähnyt vähään aikaan, niin enpä tiennyt. Tosin pienellä on parina päivänä hetkellisesti ollut vähän lämpöä, mutta ois vähän rauhallisempaa, jos ois edes yksi päiväkodissa.
T: Ynis
Toinen kaveri lähti ja toinen tulee kohta kylään. Tänään oli nukutuspainajainen oon raato!
Ynis, toiv. ääni palautuu pian! Voimia!
Lempo ja Ampi ja kaikki, kiitos tuesta! Neakin alko vasta vuoden ikäsenä viihtyä vaunuissa, et päästii lenkille.. Nyt tuntuu vaan niin kamalalle, kun tilanteesta kärsii Neakin, et ollaa vaan sisällä..
Tomera, hui! Onneks ei käyny pahasti!
Alli, kiva kuulla susta!
Ootteko saanu multa s-postia? Mun posti kai sekaisin, ei suostu kai lähettämään. Jos ette oo saanu postia, voisko joku laittaa kaikille terveiset koskien tapaamista meillä! Eli mulle käy ihan mikä vkonloppu vaan, vaikka huhtikuussa! Laittakaa kiltit ihmiset ehdotuksia, et saatas pvä lyötyä lukkoon! Ja vauvat toki mukaan! Haluisin niin nähdä, kun tuskin pystyn minnekään syömään lähteä.
Nyt pitää mennä, palaan paremmal ajalla!
Enkeli1 ja Nea+Mini
Siis mamma on ihan hukassa!
Syyspoika Lenni on nyt mumman kanssa Pohjanmaalla ja tuntuu, et mitään en saa aikaan näin VAIN yhden kanssa! Kumma kuinka sitä tottuu kahteen lapseen ja tuntuu et jotain todella puuttuu! kun toinen on reissussa. Eilen lähtivät junalla ja tosi kivasti oli menny ilta ja nukahtanut mumman istuessa vieressä ilman mitään itkuja. Jännitin itse tosi paljon! Ja jännitän vieläkin.. Su tulevat pois.
No, siivosin sentään kun mies tuli kotiin ja nyt Venni makoilee lattialla ja opettelee kääntymään selältä mahalleen. Ihan ei vielä onnistu, Kyljellään keikkuu jo mut käsi jää sen verran alle et ei ihan pääse kääntymään. Meillä yöt menee nyt yhdellä syötöllä, joskus viiden maissa tyttö tankkaa ja sit nukutaan kahdeksaan. En valita! (Koputtaa puuta** et jatkuisi vaan näin)
Kiva oli lukea Tomeran vauvajuttuja, tuntuu niin tutulta. Ja Tealla taitaa olla " lähtö lähellä" , TSEMPPIÄ synnytykseen! Enkelille minäkin soisin rauhaisia iltahetkiä!!!!
En muista mitä ois kommentoitavaa joten poistun paikalta ja palailen..
Reeli ja Venni
moikkelis moikkelis kaikki. Vieläkö muistatte minua? Olen siis se syysmamma, joka on aina väsynyt, riippumatta siitä, onko kotona vai töissä. Nyt siis töissä, joka rajoittaa tätä(kin) harrastusta aika tehokkaasti....
Ihan mahdotonta ollut elo täälläkin päin, kolmivuorotyö ja pienet lapset ei ole se maailman paras yhdistelmä, vaikka työstäni niin paljon pidänkin. Miehen kanssa vaihdetaan aina oven raossa pieni sananen kun teemme vuoronvaihtoa. Tai sitten soittelemme toisillemme, niin kuin vastarakastuneet teinit, jotka eivät voi olla erossa toisistaan :) Mutta jutut ovat toisen tyylisiä, kuten haetko tullessasi vaippoja tai maitoa kaupasta, tai että pesetkö lasten pyykin, että on huomiseksi mitä päälle laittaa. Yhteisiä vapaahetkiä on tosi vähän, joten ne yritettän sitten käyttää tehokkaasti, kuten käydään yhdessä ulkoilemassa tai jotain muuta sellaista.
Paljon on sairastelijoita muissakin perheissä. Meillä on myös sairastettu tehokkaasti koko alkuvuosi, vain minä ja Neiti ollaan säästytty lääkekuureilta ja lääkärissä käynneiltä. Tosin itsekin olen jo kolme viikkoa tätä sitkasta flunssaa pitänyt kurkkukivun kanssa. Nyt odotan vain kauhulla, milloin Noro-virus iskee meidän perheeseen, työmaalla kun olen paljon siihen pöpöön törmäänyt. Samoin mies tuo kaiken maailman tautipöpöt varuskunnasta....
T on kunnostautunut mallikkaasti, tällä viikolla on jouduttu käyttämään T sairaanhoitajan vastaanotolla sekä hammashoitajalla. Toisena päivänä työnsi leluauton renkaan korvaan, ettei se lähtenyt pois. Lisäksi mihin lie kolauttanut purukalustonsa, että toinen etuhammas on alkanut mustumaan - ilm. juuret vioittuneet. Mutta koska kyseessä maitohammas, sille ei tehdä vielä mitään, ollaan seurantalinjalla.
Päivittäin olen käynyt lukemassa pinoja, ja jännännyt, joko Tea tai Leanna on mennyt nyytinhakumatkalle. Onnea matkaan vain molemmille. Ja niin, Lotta on kyllä kiva nimi.
Enkelille jaksamista, toivon että teillä alkaisi jo helpottaa. Tiedän täsmälleen nuo sinun tunteet - meillä on ollut ihan samanlaista T:n kanssa. Sylissä, sylissä ja sylissä. Kaikki automatkat huusi kurkku suorana, ei puhettakaan nukkumisesta. Tai jos nukkui, niin se oli se max. 40 minuuttia ja sitten ylös...huoh! Mutta kyllä se ajan kanssa helpottaa.
Neiti ja T ovat alkaneet viihtyä tosi hyvin yhdessä. Leikkivät jo pitkiäkin aikoja yhdessä ilman, että äitiä tarvitaan ihan lähelle. Vielä kun saisi ainaskin T:n pois vaipoista, alkaisi helpottaa senkin suhteen. Neiti on alkanut matkia perässä sanoja, selvästi tulee jo sanat äiti, anna, auto, Otto (=meidän toisen koiran nimi), mammaa (=maitoa), poppaa (=tuli uunissa), nalle, peipää(=leipää), moi moi, heippa ja iti(=isi). Siitä se lähtee! Mihin minun vauva on kadonnut?
Mutta nyt viettämään aikaa lasten ja miehen kanssa, huomenna taas sitten töihin...Nämä yksittäiset vapaapäivät menee ihan arkiasioihin, kuten siivoukseen, kaupassa käymiseen, ulkoiluun. Mutta käytiin me tänään Neitin kanssa ihan kahdestaan shoppailemassa, löytyi kivoja vaatteista mm. Nicky&Nellystä, siellä oli kaikki normaalihintaiset lastenvaatteet puoleen hintaan!
Voikaa hyvin!
Mimmu ja lapset x3
Ps. Mukavaa lukea mm. Äitikuun, Tiiviin ja Tomeran & Reelin vauva-arjesta, niistä tuntuu olevan itsellä jo niin kauan aikaa... :)
Pps. Joko Rosa on täyttänyt 1v? Ja Lila, miten sinulla on sujunut töiden ja arjen yhteensovittaminen?
Minä en tiedä onko tossa mitään järkeä, mutten viitsi jatkuvasti asiasta huomauttaa. Aina pesulle menoa seuraa tollanen hulina.
Enkeli, minä ainakin sain postia!
Mua alkaa tökkiä tää äänettömyys. Kaameaa, kun ei voi lapsille sanoa mitään. Pakolliset kuiskin äskenkin, kun mies kävi kaupassa. Muistelen vaan, että kuiskaaminen ois vielä haitallisempaa? Mutta minkäs teet, kun ei kuulu pihaustakaan muuten. Vähän jo tulee masentava olo tästä:( Toivottavasti huomenna jo tulis vähän ääntäkin. Taisin saada samat antibiootit kuin Jatu viimeksi, kun on 3 päivän kuuri jonka pitäis vaikuttaa pitempään. Äkkiseltään en muista nimeä. Sain myös jotain keskushermoston kautta vaikuttavaa yskänlääkettä. Toivottavasti myös vaikuttaa! Välillä tekis mieli parkua! Mieskään kun ei ole vielä kunnossa ja joutuu sitten lähes kaiken hoitamaan. Mutta eipä onnistu parkukaan ilman ääntä:(
Nyt menen kattomaan viime sunnuntain Amazing Racen.
T: Ynis
Iikaa vielä kuulostelen, mutta koitan ainakin jotain laittaa. Oltiin kylässä ja meni nukuttamiset myöhäiseksi ja Iika vielä oksensi aika rajusti. Luulin,e ttä johtui vaan tuosta nuhasta, mutta täytyy seurailla. Liekö kylässä saanut jotain suuhunsa kuitenkin, vaikkei lattialla näkynyt mitään.
Kerron ekaks naapurin hyvät kuulumiset, ettei vain unohdu. Eli haimatulehdus oli parantunut hyvin ja poika pääsi viikkislomalle kotiin ja jos hyvin sujuu ti vasta takaisin. Muu perhe on myös pikku hiljaa kuntoutunut kuumetaudistaan. Kaveri oli sopinut perheen äidin kanssa, että tämä ilmoittaa avuntarpeesta, jahka näkee kotitilanteen. Perheen isä kävi myös meillä hoitamassa yhtä asiaa ja hetken päästä traktorilla kulkiessaan auras vähän myös meidän pihatietä. Mulla ihan tuli kyyneleet silmiin, kun satuin ikkunasta huomaamaan.
Enkeli. Mä olin ymmärtänyt, että lactophilukset ois maidottomia, vaikka maitohappobakteereja onkin, mutta olin siis väärässä.
Mä oon myös miettiny tuota aistiyliherkkyysjuttua. (kun Iikallahan sitä oli ihan pienenä) Mutta liinailuhan pitäis just olla siihen hyvä. Lisäks mietin, että auttaisko kapalo tai unipussi ja kypärälakki päikkäreilläkin, mutta voihan ne olla jo sulla käytössä ja taitaa olla niin,ettei mitään yksittäistä " simsalabim" - temppua oo, joka auttais. Täytyy toivoa, että edes aika auttaa ja onneksi osaat purkaa tuntojasi täällä, jos se ees hiukan helpottais. Voimia.
Leannaa pitikin jo huhuilla, mutta onneksi jaksoit pistäytyä. Paranemisia ja tsemppiä muutenkin loppumetreille! Tulethen sitten kertomaan myös vauvauutiset meillekin.
Tealle myös tsemppejä. Koitahan nukkua vaan. (heh, helppo sanoa)
Hilulle ja Kerpulle tsemppejä tupakkalakkoihin.
Toivottavasti Marin perheessä taudit on selätetty.
Paranemisia Yniksen perheeseen ja muille sairastaville!
Mimmu K. lle voimia.
Oltiin tosiaan reissussa. Olihan siinä hommaa, mutta kiva oli kuitenkin. Löhölomasta on turha tämän poppoon kanssa haaveilla. Keskiviikkona ajeltiin Lapualle ja iltapv oltiin Simpsiöllä. Lasten laudat ei luisatnu tippaakaan harjoittelumäessä, joten vuokrattiin esikoiselle kunnon vehkeet. Pienempien kanssa olin pulkkamäessä lähinnä. Siellä oli ihan hyvä meiniknki, porukkaa ja musiikkia kuin olisi isommassakin mäessä ollut :) Ja sää suosi, sopiva pikkupakkanen. Iltasella käytiin iso-paappaa tervehtimässä sairaalassa. On intervallipaikalla ja mietitään mihin seuraavaksi, kun tarvii yövalvontaa. Kulkee ja kaatuilee ja lyö päätään ym. Nyt oli aika hyvässä kunnossa kuitenkin ja jutteli suht järkeviä ja halus pitää Iikaa.
Torstaina sitten ajeltiin Seinäjoelle. Aavikselle kiitos tapaamisesta! Lapset viihtyi hyvin leikkipaikassa ja saatiin ihmeenkin hyvin juteltua. Ja aleista löytyi ihan hyvin lapsille kamppeita seuraavia talvia varten: urheilukerrastoja, villapukuja, esikoiselle haalari, sukkia ym. Illalla käytiin vielä toista vanhaa sukulaista tapaamassa. Tämä 80+ mummeli asuu palvelukeskuksessa omassa taloudessa. Huolehtii itse kaikki asiansa ja vetää jumppia muille asukkaille :) Kuulemma oli kävijämäärä melkein tuplaantunut (on aiemmin pitäny 4 kertaa viikossa ja välillä ollut joku " virallinen vetäjä" ). Nyt kuulemma tulee taas muu vetäjä ja toiset oli tuumineet, että pitäköön jotain muuta viriketoimintaa, he haluaa tämän mummon jumppiin!
Tämä päivä onkin taas mennyt tavaroita purkaessa ja pyykätessä. Mutta illalla tosiaan käytiin kaversilla kylässä. Ja mies oli päivällä pilkillä lasten kanssa.
Hyvää viikonloppua kaikille!
T@hti
heh, munhan piti kirjoittaa että missä ootte kaikki, mut lyhensin sitä sitten et missä oot :) no en taida olla ihan hereillä vielä vaik Aaro heräs jo ennen seitsemää. Yritin vaientaa poikaa tutilla ja pullolla mut toinen vaan kiljahteli innoissaan ja herätti sit Idankin. No mentiin sit aamupuuhiin ja saatiin aamupala syötyä, vaatteet ylle ja mentiin hammaspesulle Idan kanssa. Sillä välin Aaro nukahti ILMAN itkua ILMAN tuttia sitteriin, kädet oli pystyssä ihan niin ku et olkoot, mä sit nukun kun ette pidä mulle seuraa. Nyt Ida onkin jo puistossa, hyppäs seisomalaudalta pois jo jonkin matkaa ennen puistoa, juoksi puiston portille ja vilkutti et hei hei, mene jo :) Tällasina aamuina tuntuu et kyllähän tämä elämä kahden kanssa sujuukin helposti.
Jos olis mahdollista niin vaihtaisin Enkelin kanssa osia vaikka muutamana iltana viikossa, mulle tekis nukutustanssit hyvää ja Enkeli sais katsella telkkaria samalla ku odottaa et Aaro nukahtaa syliin. Meillä on siis helpottanu huomattavasti nyt parin viime vkon aikana, eikä meillä kyllä rankkaa ole ollut jos vertaa Enkelin arkeen.
Mä olen ihan Idols-fani, ensimmäistä Idolsia en sillon pari vuotta sitten katsonu muuta ku finaalit, mut nyt oon kattonu kaikki jaksot (paitsi extrat ku ei näy sub). Mun suosikkeja on Ari, Kristian ja Anna, nämä kolme osaa laulaa. Panu on söötti, sellanen poikabändityyppinen. Jotenkin kyllä järkytyin ku nuorimmat osallistujat on 1990 syntyneitä, siis ne on nuorempia ku mun pikkuveli!!! Mun mielestä väärä henkilö kyllä tippu nyt, olihan se vähän hassu se Johannan kappalevalinta, mutta se Kristiina oli NIIIIN huono etten tajua miten se on noin pitkälle päässy.
Edellisyönä ku olin lämmittämässä Aaron maitopulloa keittiössä, ni rupes yhtäkkiä silmissä pimenemään, ja pyörryin, onneks en osunu kaapinkulmaan vaan siihen viereen sit kaaduin. Mies ei herääny eikä Idakaan, vaik varmasti kolina kuulu. No join sit vähän vettä, otin maitopullon mikrosta ja lähdin makuuhuoneeseen, taas pimeni silmissä mut pääsin sänkyyn asti. Aaro olikin sillä välillä nukahtanu hetkeks uudestaan. No viime yönä ei moista ollu, johtu varmaan siitä et nousin rauhassa sängystä enkä ampassu suoraan matkaan heti ku ähinä alko pinnasängystä kuulua.
Kokeilin aamulla Idalle viime syksyistä haalaria, on 92cm reimatec ja mahtuu vielä ihan hyvin, mut en sit tiedä sopiiko enää syksyllä. Hihat ja lahkeet oli just sopivat kenkien/hanskojen kanssa. Se on niin hassua et nyt pitäis sit jo ostaa syksyä varten haalari kun ei sitä enää syksyllä mistään löydä... ja tarvetta sille voi olla pitkään, viime vuonnakin Idalla oli vielä joulukuussa vk-haalari villapuvun kanssa.
Hilulle ja typylle tsemppiä hoitopäiviin, kyllä se siitä alkaa sujumaan! :)
Tulipas tätä omaa napaa nyt vaikka kuinka paljon.
Petra, Ida ja Aaro