Mä en tajua miten ihmiset jaksaa pakottaa lapsia nalkuttamalla ja lahjomalla opettelemaan

meille on 10 kk iästä asti paasattu, että lusikka pitää olla kädessä ruokapöydässä. Ja mitä tekee ipana lusikalla: yrittää hajottaa lautaset ja pöydän, syömisestä ei tietoakaan, yllätys. Eiköhän senkin taidon kaikki ehdi kouluikään mennessä oppia, vaikka aloittaisi vähän myöhemmin...

Mielestäni se on vain hyväksi, että noin 3-v osaa itse tehdä joitain "askareita" vaikka siinä vähän kestäisikin. Sinulla ei vain taida hermot riittää siihen odottamiseen kun 3-v pukee itse. Joten tuntuu helpommalta pukea itse?

Tuolla tavoin saat kohta tehdä kaiken lapsesi puolesta.

ap

Ja todellakaan mulla ei riitä hermot vilkkaan 3-vuotiaan itsepukemiseen ja tietenkin tuntui helpommalta pukea itse. Pointti onkin se, että lapsi rupesi pukemaan aikaa myöten täysin omatoimisesti ja nyt sitä saa jo toppuutella. Että helpoimmalla mahdollisella tavalla on tämä(kin) asia hoidettu ja säälittää kaikki mammat jotka kuluttaa tuntikausia elämästään kolmevuotiaan koulimiseen asiassa minkä se pienellä odettelulla haluaa kohta tehdä ihan itte ilman mitään valmentamista.

tai lahjoa. Mutta lapsen voi antaa itse yrittää pukea ja auttaa sitten tarpeen mukaan.

yrittämään pukemista itse. Mutta aivan turhaa jos lapsi ei edes halua yrittää. Sein aika väistämättä koittaa joskus, myöhemmin.

tai lahjoa. Mutta lapsen voi antaa itse yrittää pukea ja auttaa sitten tarpeen mukaan.

Ihan turhaa ottaa stressiä tuollaisesta tietyssä-iässä-täytyy-tedä-sitä-ja-tätä -jutusta. Lapset ovat yksilöitä, kehittyvät ja kypsyvät omaan yksilölliseen tahtiinsa, kiinnostuvat asioista ja niiden opettelusta omaan tahtiinsa.



t. äiti X 7

saadaan just aikaan niitä elämää suurempia ongelmia lapsen kanssa. Laitetaan lapsi potalle vaikka se ei ole vielä valmis ja kohta asiasta onkin tullut jokapäiväisen väännön kohde ja joudutaan keksimään jotain tarrasysteemejä. Itse en jaksanut ollenkaan ruveta "pottailemaan", suoraan sanottuna valehtelin 2-vuotisnneuvolassa että juu juu kyllä on pottatreenit menossa. Sitten kun lapsi oli jotain 2,5-vuotias, vaippa rupesi olemaan kuiva pitempiä aikoja. Ruvettiin vähentämään vaipan käyttöä pikku hiljaa ja tosi nopeasti oli täysin kuiva, yksi yövahinko tuli. Kaveri aloitti samanikäisen pottailun ainakin puoli vuotta aikaisemmin eikä lapsi ollut kuin hädintuskin päiväkuiva silloin kun meidän lapsi oli jo täyskuiva. ap

Meillä on kaksi poikaa. Vanhempaa ei ole ikinä pukeminen kiinnostanut vähääkään, puinkin häntä vielä 4-vuotiaanakin osittain. Nyt 5-v pukee itse, mutta välillä nihkeästi. Mulla on kyllä aikaa autella. Nuorempi on pukenut itsensä 2-vuotiaasta melkein kokonaan, kaiken haluaa tehdä itse, jos ei onnistu niin suuttuu ja karjuu, mutta auttaa ei saa. Ihan ihmeissäni olen ollut, ovat niin erilaisia. Mulla ei ole mitään ongelmia toimia kummankin luonteet huomioon ottaen. En jaksa stressata turhasta. Molemmat ovat itse luopuneet vaipoista n. 2,5-vuotiaina ja alkaneet käymään potalla. Täytyy mennä lapsen mukaan, eikä koittaa tehdä toisesta jotain mitä hän ei ole. Tietty aina voi vähän rohkasta, mutta that's it.

siihen menisi niin sata vuotta että sillä aikaa vauva tulisi uudelleen nälkäiseksi, tarvitsisi uuden vaipanvaihdon jne. ja siinä vaiheessa kun olisin taas imettänyt sen rauhalliseksi, esikoinen olisi jo paistunut niissä ulkovaatteissaan, kyllästynyt hikoilemaan ja riisunut ne. Tässä noidankehässä kuluisi sitten koko aamupäivä.



Olettaen että esikoinen edes selviytyisi siitä pukemisesta, se nimittäin kyllä ainakin tiukasti väittää ettei osaa pukea kuin ihan kaikkein yksinkertaisimpia vaatekappaleita (pikkuhousuja ja trikoopöksyjä).