Lue keskustelun säännöt.
Mikä sairaalloisen pihien ihmisten ongelma on? Diagnoosi?
01.01.2025 |
Esim vanhus joka istuu rahojensa päällä (miljoonia) eikä anna lapsilleen tai lapsenlapsilleen mitään. Lahjana jotain maasta löydettyä, vähintäänkin ilmaista.
Vanhemmat jotka eivät osta lapsilleen uusia vaatteita tai kenkiä, vaan lapsi saattaa kulkea 2-3 numeroa liian pienissä kengissä, vaikka siis vanhemmat tietävät että ne on liian pienet tai muuten täysin epäsopivissa vaatteissa. Vaikka siis rahaa olisi ja vanhemmalla itsellään saattaa olla paremmat vaatteet. Samat vanhemmat laskevat myös minuutilleen lapsen hoitoajan päiväkodissa jotta saavat kaiken mahdollisen hyödyn, vaikka oikeasti se olisi joskus helpompaa esim logistisesti hakea lapsi vähän aiemmin tai pitää kotona joskus vapaalla kun muu perhe lomalla.
Sama pätee harrastuksiin. Niihin on aina pakko mennä vaikka pää kainalossa koska niistä maksetaan. Vaikka se tietäisi taudin pitkittymistä ja sitä myötä menetettyjä asioita.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei voi sanoa ilman että tutkii sen ihmisen, jolla tuollaista oireilua on.
Jollakin esim. vanhuksilla tuo voi johtua siitä, että on aiemmin kokenut kovaa köyhyyttä, ja kokee sen takia epävarmuutta ja säästämisen tarvetta. Missä kohtaa käytös menee sairaalloiseksi, niin yleensä rajana pidetään sitä, jos se alkaa tuottaa kärsimystä tai suurta haittaa itselle tai läheisille.
Pihiys eI ole sairaus, vaan luonteenpiirre.
Oikein pihit eivät pihistele, kun toiset tarjoavat jotain. Ovat todella ahneita. Toisten piikkiin kyllä syödään, juodaan ja matkustetaan pummilla. Ärsyttävä piirre ihmisessä tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhuksilla syy on köyhä lapsuus ja sen aiheuttamat traumat, muilla joku muu sairaalloinen nitkuus. No, jotkut törsäävät kaikki rahansa ja ottavat velkoja niin että joutuvat niiden kanssa vaikeuksiin. Tää saituus on sit toinen ääripää.
Vierailija kirjoitti:
Vanhuksilla syy on köyhä lapsuus ja sen aiheuttamat traumat, muilla joku muu sairaalloinen nitkuus. No, jotkut törsäävät kaikki rahansa ja ottavat velkoja niin että joutuvat niiden kanssa vaikeuksiin. Tää saituus on sit toinen ääripää.
Entä nuoremmilla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllästynyt läheisiin, jotka aina kuppaamassa rahoja?
Tuo ettei lapselle osteta normaaleja varusteita, että niistäkin pihistellään on kyllä sairasta. Kertoo jostain kiintymyssuhdehäiriöstä. Eri jos on köyhyyttä tai itsellään kans jotain lumppuja, mut jos vanhemmalla paljasjalkakengät viimeisen päälle ja goretex ulkoiluvaatteet ym kun lapsella jotain roskiksesta dyykattu vääriä kokoja, niin onhan se nyt sairasta. Ei varmasti ole hyvä olla lapsella sellaisessa kodissa sellaisten vanhempien kanssa. Kokeilisi vanhempi itse kävellä 3 numeroa liian pienillä saappailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt läheisiin, jotka aina kuppaamassa rahoja?
Kukaan ei ole kupannut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Tuo ettei lapselle osteta normaaleja varusteita, että niistäkin pihistellään on kyllä sairasta. Kertoo jostain kiintymyssuhdehäiriöstä. Eri jos on köyhyyttä tai itsellään kans jotain lumppuja, mut jos vanhemmalla paljasjalkakengät viimeisen päälle ja goretex ulkoiluvaatteet ym kun lapsella jotain roskiksesta dyykattu vääriä kokoja, niin onhan se nyt sairasta. Ei varmasti ole hyvä olla lapsella sellaisessa kodissa sellaisten vanhempien kanssa. Kokeilisi vanhempi itse kävellä 3 numeroa liian pienillä saappailla.
Ei rakasta/ välitä omasta lapsestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon omasta mielestäni sairaalloisen pihi. Yritän tehdä kaiken halvimman kautta ja koen huonoa omaatuntoa melko pienistäkin ostoksista. Eilen esim pohdin viinirypäleiden ostamista uudenvuodenpöytään, mutta en raaskinut kun maksoivat yli 3 euroa. Kyllä mä silti lapsille ostan kaiken tarpeellisen ja oon kummallekin lapselle (teinejä jo) säästänyt melkeen kymppitonnin, yht 20 000 siis. Omia säästöjä melkein 100 te, vaikka ihan keskipalkkainen oon.
Välillä mietin että voisin jo pikkuhiljaa himmailla tän säästämisintoni kanssa, mutta en mahda luonteelleni mitään. Aina olen ollut tämmöinen. Muilta en kuitenkaan pummi, koskaan. Mutta kyllä mä oon silti usein pohtinut, miksi rahankäyttö aiheuttaa niin suurta tuskaa.
Yleensä siinä on myös kyse että ihminen on jäänyt jotain vaille tunnepuolella ja rahan kerääminen tuottaa siihen vajeeseen jotain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon omasta mielestäni sairaalloisen pihi. Yritän tehdä kaiken halvimman kautta ja koen huonoa omaatuntoa melko pienistäkin ostoksista. Eilen esim pohdin viinirypäleiden ostamista uudenvuodenpöytään, mutta en raaskinut kun maksoivat yli 3 euroa. Kyllä mä silti lapsille ostan kaiken tarpeellisen ja oon kummallekin lapselle (teinejä jo) säästänyt melkeen kymppitonnin, yht 20 000 siis. Omia säästöjä melkein 100 te, vaikka ihan keskipalkkainen oon.
Välillä mietin että voisin jo pikkuhiljaa himmailla tän säästämisintoni kanssa, mutta en mahda luonteelleni mitään. Aina olen ollut tämmöinen. Muilta en kuitenkaan pummi, koskaan. Mutta kyllä mä oon silti usein pohtinut, miksi rahankäyttö aiheuttaa niin suurta tuskaa.
Lapset muistavat vain köyhyyden samalla kun rahat makaa tilillä. Annatko lapsillekaan rahoja koskaan?
Pakko-oireinen häiriö?