En ymmärrä miksi niin kauhistellaan, kun jollain on tiivis parisuhde jossa halutaan tehdä kaikki mahdollinen yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Miksi et jatkanut samaan ketjuun, jossa tästä jo keskusteltiin.

Siksi että tämä ei liity kännyköihin vaan tiiviiseen parisuhteeseen.

En voisi ite elää noin mutta jokainen tavallaan, eihän siinä.

Olen iloinen onnestanne, mutta elämäntyylinne ei ajankäytön suhteen sopisi mulle. Kaipaan paljon enemmän itsenäisyyttä, omaa aikaa ja kaiken jakaminen tuntuisi omistushalulta vaikkei se sellaista olisikaan. Mun olisi vaikea asettua asemaanne ja siksi ihmettelisin (itsekseni). Mua myös piirittää puitteiltaan saman kuuloisessa kaiken jakamis suhteessa oleva henkilö ja tämä kokemus tulee takuulla vaikuttamaan tuleviin suhteisiini. Vaikka ei pitäisi.



Mutta teidän tyyli toimii teillä monilla muillakin ja hyvä niin.

Meillä aivan samoin. Lapseton pariskunta olemme ja parisuhde menee kaiken edelle.

Kaikin puolin itsestäni tuntuu tuollainen tosi ahdistavalta riippuvuussuhteelta. 

Olen itsenäinen ihminen, joka nauttii vapaudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen iloinen onnestanne, mutta elämäntyylinne ei ajankäytön suhteen sopisi mulle. Kaipaan paljon enemmän itsenäisyyttä, omaa aikaa ja kaiken jakaminen tuntuisi omistushalulta vaikkei se sellaista olisikaan. Mun olisi vaikea asettua asemaanne ja siksi ihmettelisin (itsekseni). Mua myös piirittää puitteiltaan saman kuuloisessa kaiken jakamis suhteessa oleva henkilö ja tämä kokemus tulee takuulla vaikuttamaan tuleviin suhteisiini. Vaikka ei pitäisi.



Mutta teidän tyyli toimii teillä monilla muillakin ja hyvä niin.

Kyllä, se on selvää että pitäähän molempien haluta samanlaista elämää. Sehän on tärkein pointti ja ymmärrän hyvin että jos itse kaipaa omaa aikaa ja itsenäisyyttä, tuollainen painostava piiritys ahdistaa! Ap

Meillä samoin. Anoppi naureskeli meille kun kävelimme joskus nuorena käsikkäin ettei vanha pari kävele käsikkäin. Nyt oltu 45 v. yhdessä ja lapset kasvatettu ym. kaikki mitä on yhdessä tehty. Elämä on ollut värikäs ja mielenkiintoinen kunnes nyt puoliso sairastui ja hänellä elinaikaa ehkä muutama vuosi.

Vierailija kirjoitti:

Kaikin puolin itsestäni tuntuu tuollainen tosi ahdistavalta riippuvuussuhteelta. 

Olen itsenäinen ihminen, joka nauttii vapaudestaan.

 

Mä taas en näe tässä mitään riippuvuutta. Omaa vapaaehtoista halua vain. Jos nyt vaikka mieheni on viikonlopun töissä ja silloin olisi sukujuhlat, menen tietysti yksin. Mieluummin mentäisiin yhdessä, mutta eihän se aina onnistu. Ei siitä silti tule ongelmaa. Ap

Vaikuttaa läheisriippuvuudelta ja toisen hallitsemiselta. Onko voimasuhteet aivan tasapainossa? Toinen määrää ja toinen myötäilee? Mikäs siinä jos se molemmille sopii. Itseäni ahdistaisi todellakin. 

Olen introvertti ja tarvitsen yksinoloa ja omaa rauhaa. Itseäni tuollainen suhde ahdistaisi, mutta ei kai siinä mitään pahaa ole, jos se teille sopii.

Miksi Ap sinua kiinnostaa mitä muut teistä ajattelevat? Minustakin tuo olisi ahdistava skenaario omalle kohdalle, mutta ei teidän yhdessä nyhjääminen ole minulta mitään pois. Eläkää niin kuin tykkäätte. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä samoin. Anoppi naureskeli meille kun kävelimme joskus nuorena käsikkäin ettei vanha pari kävele käsikkäin. Nyt oltu 45 v. yhdessä ja lapset kasvatettu ym. kaikki mitä on yhdessä tehty. Elämä on ollut värikäs ja mielenkiintoinen kunnes nyt puoliso sairastui ja hänellä elinaikaa ehkä muutama vuosi.

Me joskus käveltiin käsikkäin jossain ja miehen uusi työkaveri näki, oli kysynyt ollaanko juuri tavattu ja hämmästynyt kun kuuli että yhdessä oli oltu yli 20 vuotta siinä vaiheessa 😄

Mutta voi miten ikävä tilanne teillä. Kovasti voimia! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vaikuttaa läheisriippuvuudelta ja toisen hallitsemiselta. Onko voimasuhteet aivan tasapainossa? Toinen määrää ja toinen myötäilee? Mikäs siinä jos se molemmille sopii. Itseäni ahdistaisi todellakin. 

Kumpikaan ei määräile, kaukana siitä 😊 Ap

Hyvä teille! Me ollaan kumppanin kanssa paljon yhdessä, mutta paljon ollaan myöskin omissa menoissa. Tasapaino on hyvä.