Isoisä haluaa kuolemansa jälkeen tavaransa varastoitavaksi meille
Olemme ostaneet omakotitalon miehen isältä. Tämä isoisä muutti tuolloin kerrostaloon. Sovittiin, joitakin hänen tavaroitaan jää varastoon talomme vintille, koska kerrostalossa rajalliset säilytystilat. Kyseessä on suvun talo, ja vintille oli jo tätä ennen keräytynyt tavaroita poismuuttaneilta tädeiltä ja sediltä sekä isosedältä, joiden lapsuudenkoti tämä on.
Nyt isoisälle on tullut ikää lisää ja hän on alkanut jutella, ettei tee testamenttia, mutta toivoo, hänen tavaransa säilötään hänen kuolemansa jälkeen meidän vintille.
Itse en tätä halua. Vintillämme on jo liikaa tavaraa muutenkin. Olen jo pitkään pelännyt, isoisä joutuu hoivakotiin tms., ja hänen tavaroitaan aletaan kantaa vintillemme. Mieheni siis mielellään vastaanottaa tavaraa. Itse taas pidän vinttiämme palovaarallisena siellä olevan tavaramäärän takia.
Miten tässä tulisi toimia?
Miten ihmisen viimeiseen tahtoon tulisi suhtautua? Jos me säilytämme isoisän tavarat, tulisiko myös meidän jälkeemme tulevien sukupolvien säilyttää ne?
Meidän lastemme lapsuudesta olen voinut säilyttää vain hyvin rajallisen määrän tavaraa, koska vintti on jo täynnä muiden ihmisten tavaroita. Ei sillä, että näkisin järkeväksikään hillota tavaraa. Kullakin lapsella on nk. muistojen laatikko, joka saavat utselleen, jos heitä joskus kiinnostaa.
Mutta isoisän tavarat ja hänen eräänlainen viimeinen tahtonsa kuolemansa jälkeen, miten se kanssa tulisi toimia?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Ei pidä luvata mitään, mitä ei pysty täyttämään. Olkaa vaiti kun asiasta tulee puhe tai sanokaa jotain epämääräistä, ja kuoleman jälkeen tehkää mitä tahdotte
Vaikea uskoa kyllä, että aloitus on totta, vanhat ihmiset ei yleensä takerru tavaraan noin paljon, että ne kuoleman jälkeen pitäisi säilöä. Ovat nähneet kuolemaa jo sen verran että tajuavat, että kuollut ei tartte tavaraa.
Jos takertuu tavaraan, on kyseessä alkava dementia.
Mutta kuten sanoin, ap, juttusi kuulostaa tosi tteoreettiselta. Miksi nämä isosedät ja muut eivät ole hakeneet tavaroitaan pois tai heidän jälkikasvunsa, tai miksi ette ole heivanneet niitä pois. Tuo että oman ydinperheen tavaroille ei sit ole ollut tilaa, kuulostaa naurettavalta uhriutumiselta.
Tämä
Mä tietysti lupasin, eihän sitä tarvitse toteuttaa, mutta vanhoilla ihmisillä on omat tapansa, joita on enää turha yrittää muuttaa...
Niin? Nakkaat romut roskikseen. Vai meinaatko jonkun niitä tarvitsevan?
Vierailija kirjoitti:
Niin? Nakkaat romut roskikseen. Vai meinaatko jonkun niitä tarvitsevan?
Isoisä tulee haamuna etsimään niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoittakaa jonnekin / jollekin.
Toisen omaisuutta ei voi lahjoittaa
No omistaja käy sitten hakemassa tavaransa hyvin nopeasti.
Kokemuksia kesämökistä, joka oli täynnä tuollaista pakko-säilyttää - tavaraa siinä määrin, että mitään ei oikein voinut siellä tehdä. Mitään ei saanut heittää pois kun kaikella oli tunnearvoa.
Enää ole minun ongelmani päättää mitä tehdä käyttökelvottomalle antiikkipiirongille, jonka joku vaimon isosetä omin käsin nikkaroi vuonna keppi ja kivi.