Onko väärin olla yhteyksissä exään, josta yhä välittää?

Mikset saisi välittää exästä, olethan joskus rakastanutkin? Kunhan et tee mitään nykyisesi selän takana, vaikka huono liitto onkin.

Harmittaa todella että elämä on mennyt näin :(

Ap

Istun täällä känissä kuin käki, maanantai-iltana ja haikailen toisen miehen perään. Voi surkeus....

Jos ajattelet elämäsi isoja päämääriä niin onko lastesi elämän tekeminen helvetiksi kenties korkeallakin arvoasteikossasi?



Elä niin, että pystyt vastaamaan jokaisesta ratkaisustasi lapsillesi.

olin jopa yhden häissä viime kesänä uuden mieheni kanssa. musta ei ole mitään väärää jos olet yhteydessä exiin KAVERI pohjalta, mutta jos sulla on tunteet vielä pelissä mukana ja myönnät et haikailet exääs niin onhan se henkistä pettämistä.

Jos ei niin unohda koko juttu. Jostain syystähän te erosittekin..



Toisaalta, jos olet katunut eroa jo pidempään ja oma liittokaan ei toimi, niin mikset antaisi teille uutta mahdollisuutta?



Totta kai lapset pitää ottaa huomioon, mutta sullakin on vain yksi elämä elettävänä. Sitä paitsi ei lapsetkaan voi hyvin huonossa liitossa.

että äiskä on ollut iskän kanssa hampaat irvessä olematta koskaan onnellinen, vai yh:na joka on joskus tapaillut erästä miestä, hymy huulillaan?



Onko se oikeasti niin kamalaa olla yh:n lapsi, kertokaa minulle? Omat vanhempani olivat " hampaat irvessä" yhdessä ja kärsin siitä lapsena kovin, tiesin että ovat onnettomia.

AP

Jotenkin niin tuttua..minä myös haikailen exää ja hänkin minua. Toisaalta en vaan jaksa enää ruveta uudestaan rakentamaan mitään.



Vaikeaa mitään kovin järkevää sanoa..Jos nykyinen suhteesi on eroamispisteessä niin toisaalta olen sitä mieltä että pitäisi kuunnella sydäntä. Toisaalta teillä on lapsi/lapsia ja asiaa pitäis miettiä siltäkin kannalta.

Jos tuntuu että saatte asiat kuntoon jos haluatte niin ehkä kannattaisi keskittyä nykyiseen suhteeseen ja jättää menneet taakse.



Mitkä syyt johti sun ja exän eroon? Tuntuuko että olit onnellisempi hänen kanssa kuin nykyisen kanssa?

Se kai se kaihertaa, olisiko meistä tullut mitä jos meitä ei olisi erotettu? Olen yhä katkera... ap, lisää viiniä kiitos.....

ja mulla on ollut ihana lapsuus, ei tappeluita, onnellinen isä uuden partnerin kanssa ja onnellinen äiti samoin, tappeluita en ole joutunut kuuntelemaan, mitä nyt isä ja äiti kehts erossakin tapella musta.

Olen valmis olemaan heidän isänsä kanssa kunnes kasvavat, mutta vaistoavatko he että meille ei mene hyvin ja kärsivätkö siitä...



Kyseinen ex kyllä odottaa vaikka ikuisuuden, ja minä häntä....



Juu ap:han se täällä taas,

sulla on nyt joku romanttinen haave sun ensirakkaudesta. niin sitä sanotaan, että turha on mennä takas entiseen. Joku kai sun nykyisessä suhteessa tosin mättää jos haikailet muita miehiä.

mä en ole koskaan ymmärtänyt miten joku voi haaskata elämänsä olemalla väärässä suhteessa vain lapsen takia. totta kai lapset vaistoaa asioita. mä tiedän, että täällä usein puhutaan kuina ihmiset eroaa liian herkästi ja toitotetaan uusista mahdollisuuksista ja parisuhdeterapiasta jne, mä oon aina ollut ihan eri mieltä. toki jos sulla on yhtään tunteita lapsies isään, niin aina kannattaa yrittää, jos tunteita ei ole ja tosissaan olet miehes kanssa vain lapsien takia, mietippäs vielä harkiten. Toiseen suhteeseen tosin kannattaa heti hypätä..



t. eronnut, ei enää yh

yksinäinen ja vähän katkera yh, joka haikailee sen ex-aviosiipan perään. Hänellä uusi perhe, mulla lapset joka toinen viikko. Koskaan ei näköjään ole tyytyväinen siihen mitä saa.



Vanha sanonta sanoo, että ole varovainen sen suhteen, mitä toivot, siltä varalta että saat sen.

Parempi onnellinen yh kuin onneton ydinperhe.



Ja ehkä oikeasti kannattaisi seurata sydämen ääntä..kyllä minä varmaan ainakin kokeilisin että tulisiko siitä exästä jotain vakavampaa.

Joskus joutuu tekemään rankkoja valintoja ollakseen onnellinen.

Ei kukaan voi sanoa mikä on oikea ratkaisu..se on vaan punnittava asioita, kuunneltava sydäntä ja vähän järkeäkin ja mietittävä mitä elämältä haluaa.

Parisuhdeterapiassa käymme jo, mutta mitä se hyödyttäää kun ei rakasta.

Jään pohtimaan itsekseni. Ap