Lue keskustelun säännöt.
Mistä on tullut joulukuusi perinne?
Kommentit (5)
Suomessa joulukuusiperinne alkoi säätyläisperheissä 1800-luvun alussa ja levisi maaseudulle 1900-luvun alussa. Aluksi kuusta koristeltiin kynttilöillä, paperikoristeilla ja omenoilla. Myöhemmin koristevalikoima monipuolistui.
Joskus aikoinaan:
Muinaisessa Egyptissä, Roomassa ja germaanisissa kulttuureissa ikivihreitä kasveja käytettiin talvipäivänseisauksen juhlintaan. Ne edustivat elämää, hedelmällisyyttä ja suojaa pahoja henkiä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistona ja voitonmerkkinä ihmisten ja kuusien välisestä sodasta.
Joulukuusen alkuperästä on eri mielipiteitä. Tallinnan mukaan ensimmäinen julkinen joulukuusi oli Tallinnassa jo vuonna 1441. Riikalaisten arkistolähteiden mukaan joulukuusi olisi kotoisin Latviasta, jonne Mustapäiden veljeskunta toi sen vuonna 1510.[2] Erään tarinan mukaan joulukuusi on peräisin 1500-luvun Saksasta, nykyisen Strasbourgin alueelta. Luultavimmin kuusen pystytys on tätäkin vanhempi tapa.
Kuuset olivat aluksi pieniä ja niitä ripustettiin kattoon tai pidettiin pöydillä. Niiden koristelu alkoi 1600-luvun alussa ja kynttilöitä alettiin käyttää 1600-luvun lopulla.[3] Saksasta joulukuusi levisi Englantiin ja Pohjoismaiden aatelisten keskuuteen 1800-luvulla.[3]
Suomessa
Perinne joulukuusen hankkimisesta saapui Suomeen ensin 1800-luvulla säätyläiskoteihin, sitten talonpoikaisiin tupiin 1870- ja 1880-lukujen tienoilla. Joulukuusi yleistyi kuitenkin vasta 1900-luvun alussa. Sen yleistymistä edisti vanhan kansan tapa laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, joskin lähinnä ulos. Joulukuusi on alun perin lähtöisin pakanajuhlista.
Ensimmäinen tieto joulukuusesta Suomessa on vuodelta 1829, jolloin paroni von Klinckowströmin joulujuhlassa oli peräti kahdeksan kuusta[3] ja niistä yhden takana piilossa posetiivinsoittaja.[4]
Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Kuusenkoristeita askartelivat aluksi koululaiset opettajiensa johdolla.[5][6]
Chichilaki.
Georgiassa
Georgialaisten perinteinen joulupuu on kuivatuista hassel- tai saksanpähkinän oksista tehty chichilaki. Se on vaalean värinen ja sen pituus voi olla 0,23 metriä.[7] Chichilakit ovat yleisimpiä Mustanmeren lähellä olevilla Gurian ja Samegrelon alueilla,[7] mutta niitä voi löytää myös joistain pääkaupunki Tbilisin kaupoista. Georgialaiset uskovat, että chichilaki muistuttaa pyhän Basileios Suuren partaa,[8] koska ortodoksinen kirkko viettää Basileioksen muistopäivää 1. tammikuuta.
Puolassa
Podłaźniczka.
Puolassa oli pakanalliseen slaavilaiseen talvijuhlaan koliadaan liittyen tapana ripustaa kattoon podłaźniczka, joka oli pihdan, männyn tai kuusen oksa.[9] Oksa koristeltiin omenoilla, pähkinöillä, kekseillä, värikkäillä papereilla, olkitähdillä ja nauhoilla. Uskottiin, että puulla oli taianomaisia voimia, jotka liittyivät seuraavan vuoden sadonkorjuun onnistumiseen.
1700-luvun lopussa saksalainen joulukuusi alkoi korvata podłaźniczkan ja 1800-luvun alkuun mennessä tapa oli jo lähes täysin syrjäytetty.
Saksasta.