Lue keskustelun säännöt.
Mun 3 vuoden sivusuhde päättyi
21.12.2024 |
Halusin kertoa jollekin, en ole voinut koko suhteesta kenellekään kertoa.
Suhde päättyi jatkuvaan arvoristiriitaan, syyllisyyteen, huonoon omatuntoon ja mies jätti minut kun hän ei enää jaksanut näitä raskaita tunteitani, joista olin hänelle avoin.
Kiihkeää oli enkä kadu koska oma aviomieheni petti minua törkeällä tavalla jo aiemmin, minkä annoin anteeksi. Haksahdin itse tähän nyt päättyneeseen sivusuhteeseen koska ihastuin... Ihastuminenkin on nyt oikeastaan ohi ja niin paljon muhinoitu että se riittää lopuksi elämäkseni.
En aio näin toimia enää ikinä enkä silti kadu.
Olo on päällimmäisenä kevyt ja helpottunut kun juttu on ohi. Hieman suruakin mutta ihana helpotus ja keventynyt olo päällimmäisenä.
Halusin jollekin kertoa.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Tällä hetkellä mietin miten tämä ex-sivusuhdekumppani voi nyt. Tiedän et minä en oo oikea ihminen häntä tukemaan on pidettävä etäisyys. Silti se käy mielessä. Tiedän et ikävöin häntä vielä, niin upea tyyppi, mutta olen onneksi päällimmäisenä nyt onnellinen kun pitkä säätäminen on ohi.
Ap
Älä mieti häntä yhtään. Tuhoa kaikki jäljet hänestä. Kuvat, lahjat. Estä somessa äläkä itse seuraa häntä. Pois silmistä, pois mielestä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sinä olet voinut valehdella kolme vuotta? Miten terveytesi voi kestää tuollaista kaksoiselämää? Olen äimistynyt. Pahuutta on monenlaista, tämä oli pahuutta miestäsi, lapsiasi ja itseäsi kohtaan. Ehkä vielä tuon petturimiehen perhettäkin kohtaan.
Kiitos paljon kaikille upeista viesteistä ja kun sain avautua ja kuuntelitte! Helpotti!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lopettakaa se ristiin paneskelu ja keskittykää vaikka luonnossa liikkumiseen.
Asiaa!
En ymmärrä miksi ketään tällä palstalla kiinnostaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin aina, kuka näitä pettureita haluaa itselleen. Nähdä aitiopaikalla vaimon/miehen kusetus ja silti haluta tätä petturia itselleen ja kuvitella, ettei joutuisi itse koskaan tämän henkilön petetyksi. Itsekkäitä kumpainenkin.
Vierailija kirjoitti:
Mietin aina, kuka näitä pettureita haluaa itselleen. Nähdä aitiopaikalla vaimon/miehen kusetus ja silti haluta tätä petturia itselleen ja kuvitella, ettei joutuisi itse koskaan tämän henkilön petetyksi. Itsekkäitä kumpainenkin.
Sitä on vaikea selittää, jos ei ole itse kokenut. Ajattelen minäkin kuten sinä, ja silti lankesin. Olin suhteessa varattuun mieheen ennen kuin tapasin nykyisen mieheni. Olin itse sinkku. En siis itse pettänyt. Mutta mies oli naimisissa. Inhosin itseäni ja olin helpottunut, kun juttu loppui. Vielä sen jälkeenkin tämä mies yritti soitella minulle, en vastannut.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sinä olet voinut valehdella kolme vuotta? Miten terveytesi voi kestää tuollaista kaksoiselämää? Olen äimistynyt. Pahuutta on monenlaista, tämä oli pahuutta miestäsi, lapsiasi ja itseäsi kohtaan. Ehkä vielä tuon petturimiehen perhettäkin kohtaan.
On ihmisiä jotka ovat niin tunnekylmiä että kykenevät äärimmäiseen pahuuteen kaikista läheisimpiään kohtaan. Monesti pohjalla oman lapsuuden traumat joita projisoidaan nykyiseen kumppaniin.
parempi näin. Ei siitä saa loppupeleissä kuin sydänsuruja ja valtavaa ahdistusta.
Itselläni oli 20 vuotinen suhde, sama tyyppi koko ajan. Loppuaikoina itkeskelin paljon, lähinnä sen käytöstä.
Se teki niin kuin se teki, koska sen annettiin tehdä.
Sit jossain vaiheessa vaan tuli mitta täyteen ja estin sen kaikkialla. Sen pituinen se. Loppui 2022.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten et jäänyt kiinni 3 v aikana kertaakaan? En tuomitse sua, itselläkin salasuhde. En tiedä mitä tehdä. Sen tiedän, etten tätä voi kovin kauaa jatkaa, mutta tällähetkellä hyvin vaikea laittaa kummankaan poikki.
Vierailija kirjoitti:
Miten et jäänyt kiinni 3 v aikana kertaakaan? En tuomitse sua, itselläkin salasuhde. En tiedä mitä tehdä. Sen tiedän, etten tätä voi kovin kauaa jatkaa, mutta tällähetkellä hyvin vaikea laittaa kummankaan poikki.
Riippuvuussuhde siis. Vähän kuin huumeriippuvaisilla. Epärehellisiä kaikilta osin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ilman mitään tunteen paloa sanon tämän, mutta vaikea ymmärtää, että miten joku pystyy olemaan noin kaksinaamainen ja petollinen. Mikään nykyisissä ihmissuhteissasi (puoliso, ystävät, sukulaiset) ei oikeastaan ole aitoa, koska valehtelet noin merkityksellisestä asiasta. Jos tietäisivät totuuden sinusta, eivät enää kunnioittaisi ja pitäisi sinusta.
Ristiriitaisia tunteita itsellänikin.
Olin toinen nainen vajaan vuoden
Nyt mies eroaa vaimostaan ja haluaa minut.
Mies on kultainen, mutta itselläni on olo että olen käynyt varkaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten et jäänyt kiinni 3 v aikana kertaakaan? En tuomitse sua, itselläkin salasuhde. En tiedä mitä tehdä. Sen tiedän, etten tätä voi kovin kauaa jatkaa, mutta tällähetkellä hyvin vaikea laittaa kummankaan poikki.
Mieheni jossain vaiheessa epäili, noin vuoden kohdalla. Silloin piti olla tosi varovainen ja taukoja tapaamisiin tuli. Alkuun pelkäsin paljon kiinni jäämistä ja omatunto huusi koko ajan, olin todella ahdistunut usein.
Inhottavaa mutta sitten keksin keinoja salaamiseen ja omatunto hieman paatui muttei kokonaan silti lakannut kolkuttamasta. Kyllä kärvistelin omatunnontuskissa ajoin loppuun saakka mutta vikat puoli vuotta aavistin suhteen loppuvan ja enemmän ajattelin vielä tän kerran nautin ja kohta ryhdistäydyn.. surin ja ikävöinkin jo ennen suhteen loppumista kun arvasin lopun häämöttävän. Ehkä siksi nyt olen lähinnä helpottunut, surin ja ikävöin jo etukäteen.
Hurjimmassa ihastumishuumassa irti päästäminen ei onnistunut mutta kun ihastuminen alkoi hellittää kunnolla niin mietin että pystyn lopettamaan. Oli helpotus kun mies teki lopun tälle. Kyllä hän aavisti missä mennään. Se arvoristiriita pysyi loppuun asti ahdistuksineen pienestä paatumisesta huolimatta ja kun ihastushuuma ei enää toiminut liimana niin saatiin juttu loppumaan.
Tsempit!
En ole ylpeä siitä mitä olen tehnyt.
Ap
En ole koskaan pettänyt, enkä tule pettämään. Se on arvovalinta ja kun niin kerran valitsee, niin valitsee olla pettäjä persoonallisuudeltaan lopun ikäänsä (vaikka se tapahtuisi vain kerran). Sitä joutuu kantamaan sellaista palaa itsestään lopun elämää. Ei kiitos.
Mieheni jossain vaiheessa epäili, noin vuoden kohdalla. Silloin piti olla tosi varovainen ja taukoja tapaamisiin tuli. Alkuun pelkäsin paljon kiinni jäämistä ja omatunto huusi koko ajan, olin todella ahdistunut usein.
Inhottavaa, siis inhoan itseäni mitä tein ja itseinho ollut paljon läsnä, mutta sitten keksin keinoja salaamiseen ja omatunto hieman paatui muttei kokonaan silti lakannut kolkuttamasta. Kyllä kärvistelin omatunnontuskissa ajoin loppuun saakka mutta vikat puoli vuotta aavistin suhteen loppuvan ja enemmän ajattelin vielä tän kerran nautin ja kohta ryhdistäydyn.. surin ja ikävöinkin jo ennen suhteen loppumista kun arvasin lopun häämöttävän. Ehkä siksi nyt olen lähinnä helpottunut, surin ja ikävöin jo etukäteen.
Hurjimmassa ihastumishuumassa irti päästäminen ei onnistunut mutta kun ihastuminen alkoi hellittää kunnolla niin mietin että pystyn lopettamaan. Oli helpotus kun mies teki lopun tälle. Kyllä hän aavisti missä mennään. Se arvoristiriita pysyi loppuun asti ahdistuksineen pienestä paatumisesta huolimatta ja kun ihastushuuma ei enää toiminut liimana niin saatiin juttu loppumaan.
En ole ylpeä siitä mitä olen tehnyt.
Silti helpottunut nyt kun juttu on ohi.
Ap
Tämä on niin tuttua. Minulla on ollut monia pitkiä suhteita varattuihin naisiin ja kaikki päättyvät juuri noin. Hyvät välit ja tukahdutettu rakkaus jää jäljelle. Velvollisuudentunto menee edelle, koska parisuhdehan olisi muuten loppunut jo aiemmin.