Raamattu tuntuu vähän sellaiselta kirjalta, johon jokainen projisoi lähinnä omia toiveitaan

Kuten tämä palstakin.

Taidat olla oikeassa. Toisaalta se tunne siitä piilotetusta ikiaikaisesta tiedosta voi tulla siitä, että kristinuskon lähtökohta oli sen aikaisessa mysteeriuskontomuodissa, jossa käännynnäiset vihittiin mysteereihin. Silloin kieli ja jutut on vähän kryptisiä ja tarkoitettu vain näille uskoville. 

Et taida tuntea Raamattua

Ne, jotka etsivät Raamatusta muuta kuin totuutta ja yhteyttä Jumalaan, pettyvät karvaasti. Sellaiset pitävät Raamattua satukirjana ja joka tavalla käsittämättömänä, koska eivät saa siitä mitään irti, koska Raamattu on salattu, lukittu kirja. Profeetta Danielia jopa käskettiin lukitsemaan profetiansa. Vasta lopun aikana sitä aletaan tarkemmin tutkimaan ja ymmärrys siitä lisääntyy, kertoo Raamattu. Jeesuksenkin sanat tulivat monesti vertauksin ja opetukset avattiin vain hänen seuraajilleen.

Kaikkein vähiten väärämieliset Raamatun tutkijat löytävät Jumalaa, jos haluavat vain pilkata häntä ja hänen sanaansa. Jumala ei yksinkertaisesti vain suostu avaamaan totuuksiaan sellaiselle, jonka hän näkee vain pilkaavan tai muulla tavoin käyttävän Raamattua väärin.

Lohduttava tieto tässä on se, että moni pilkkaaja on kuitenkin muuttanut suhtautumistaan ja lopulta halunnut ihan oikeasti ymmärtää Raamattua. Ja Jumala on Raamatun sanaa heille sen jälkeen avannut. Apostoli Paavalikin oli entinen pilkkaaja, jopa vainoaja, mutta nykyään hänen kirjeitään on painettuna Raamattuun, opiksi jälkipolvillekin.

Sille ihmiselle, joka halajaa totuuden ja Jumalan löytämistä, Jeesus lupaa: "Ilmoitan itseni hänelle." Tästä syystä uskovat eivät ole minkään oman luulonsa vallassa, uskoessaan häneen, vaan Jumala tekee itsensä uskovalle tiettäväksi.