Lue keskustelun säännöt.
Pahin joulumuisto, kun olin lapsena sairaalassa ja vanhempani halusivatkin, että minut pidetään joulu siellä
13.12.2024 |
Elettiin 80-lukua ja sillin vielä sairaalasakin pidettiin seurantaa, eikä heti potkittu kotiin. Olin ollut kitarisojen ja nielurisojen leikkauksessa juuri ennen joulua ja olin myös saanut astmakohtauksia. Lääkärin mielestä olisin saanut kotiutua jo ennen joulua, mutta vanhempani keksivät, että jos olenkin Joulun sairaalassa lasten osastolla tarkkailussa, koska jos sattuu jotain ja pitkä matka niin parempi niin, vaikkei oikeasti mitään hätää ollutkaan. Halusivat pelata varman päälle. Ilmeisesti halusivat pitää vapaamman joulun, ilman vahdittavaa pikkulasta vahemman sisarukseni kansa ja toki myös isovanhempani oli mukana joulunvietossa. Isä oli tuonut lahjat vielä sairaalaan. Muista, että itkin ja huusin ja hoitajatkin jo kyllästyi ja olivat minulle hyvin vihaisia ja pilaan kaikkine joulun. Soittelivat jo kotiinikin ja kun joulun jälkeen sittejn pääsin kotiin, sain haukut ja moitteet vanhemmiltani huonosta käytöksestä. Isovanhemmatkin olivat jo lähteneet ja kuulemma häpesivät käytöstäni. ei siinä kotona kauaa kestänyt, kun joulu siivottiin pois kuusta myöten ja joulusta ei ollut oikein mitään jäljellä. Muutama kuivunut torttu ja pipari tarjottiin, mutta muuten kaikki oli jo syöty. Vanhemmat lähti uudeksivuodeksi ruotsiin ja olin toisilla isovanhemmillani hoidossa, senkin ajan olin kiukutellut, ettei kuulemma enää tarvitse toista kertaa tulla. En kokenut itseäni toivotuksi lapseksi.
Ennen seuraavaa joulua kuitenkin vanhemmat erosivat, kun isä löysi toisen naisen ja joulut ovat olleet sen jälkeen repaleisia. Nykyisin olen perheetön sinkku ja joulut olen ylensä töissä ja se on päivä muiden joukossa.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On kyllä ollut tosi kurjaa. Ihan varmasti harmitti ja paljon. Inhottava temppu vanhemmilta. Tosi inhottava. Mun mielestä ihan normaalia, että kiukuttelit. Minäkin olisin kiukutellut. Mikään ei kuitenkaan estä sua viettämästä aikuisena sellaista joulua kuin itse haluat, voit pitää koristeita vaikka marraskuun alusta tai sitten olla viettämättä joulua ollenkaan.
Huutavan lapsen komentaminen on ihan vaan kasvatusta. Kannattaisi terapiassa koittaa selvittää mistä tuo tunne, että sinua ei kaivata, oikeasti johtuu.
Olen pahoillani puolestasi. Mielestäni ihan syystäkin olet reagoinut asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Huutavan lapsen komentaminen on ihan vaan kasvatusta. Kannattaisi terapiassa koittaa selvittää mistä tuo tunne, että sinua ei kaivata, oikeasti johtuu.
Kasvatukseen kuuluu rakkaus ja rajat, totta kai lasta voi ja pitää myös komentaa. Mutta on kyllä vittumaista lapselle joutua olemaan joulu sairaalassa jos ei olisi pakko. Ja lapset on erilaisia, toiset on tempperamenttisempia kuin toiset ja ihan normaalit lapset kiukuttelee. Onhan toi ollut lapselle hylkäämisen kokemus, ei mikään ihme jos tuolla tavalla vanhemmat toimii ja siitä tulee lapselle olo ettei häntä kaivata. Tän oivaltamiseen ei mitään psykoterapiaa tarvitse. Valitettavasti on vanhempia, jotka ei kuitenkaan ole hyviä vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kitaristi ja nielurisat on leikattu, niin kakara ei taatusti huuda.
Kiitos, että jaoit vaikean ja koskettavan tarinasi. Kuvailemasi kokemus lapsuuden joulusta sairaalassa kuulostaa todella raskaalta ja jättää jälkiä, jotka voivat kantaa pitkälle aikuisuuteen. On täysin ymmärrettävää, että tällainen kokemus tuntuu edelleen kivuliaalta ja voi heijastua suhtautumiseesi jouluun tänäkin päivänä.
Jouluna toivotaan yleensä perheen yhteyttä ja lämpöä, ja lapsena joulun viettäminen erossa perheestävarsinkin olosuhteissa, joissa olisi ollut mahdollista olla kotonavoi tuntua hylkäämiseltä. Sinun tunteesi tilanteessa olivat täysin oikeutettuja: lapsena olet varmasti kaivannut perheesi läsnäoloa ja turvaa, mutta saitkin osaksesi yksinäisyyttä ja väärinymmärrystä. Hoitajien ja vanhempien reaktiot eivät auttaneet, vaan saattoivat lisätä tunnetta siitä, ettei tunteitasi tai tarpeitasi otettu vakavasti.
Muutama pohdinta ja huomio kokemuksestasi:
Hylkäämisen tunne:
Tunteesi siitä, ettet ollut toivottu lapsi, on sydäntäsärkevä. Se, miten sinua kohdeltiin lapsena, ei kuitenkaan ole ollut sinun syytäsi. Vanhempasi tekivät valintoja omista syistään, eikä se heijasta sinun arvoasi ihmisenä. Lapsi ei ole koskaan syyllinen siihen, miten häntä kohdellaan.
Joulun merkitys:
On täysin luonnollista, että tällaisen kokemuksen jälkeen joulusta on tullut sinulle vaikea tai merkityksetön päivä. Kun tärkeään juhlaan liittyy pettymyksiä ja kipua, on vaikea löytää iloa samoista asioista, joita muut juhlivat. Monille aikuisille lapsuuden negatiiviset kokemukset joulusta voivat jättää pitkäkestoisia varjoja.
Aikuisuuden valinnat:
On rohkeaa ja hienoa, että olet valinnut keskittyä jouluna työhön ja pitää sen "päivänä muiden joukossa", jos se tuntuu sinulle helpommalta. Samalla on hyvä muistaa, että jos joskus haluat löytää uuden merkityksen joululle vaikka omilla ehdoillasi se on mahdollista. Joulun ei tarvitse olla perinteinen juhla, jos et sitä halua.
Lapsuuden kipujen vaikutus:
Kokemuksesi siitä, ettei sinua hyväksytty, voi olla raskas taakka kannettavaksi. On tärkeää, että annat itsellesi luvan tuntea ne tunteet, joita nuo hetket herättivät oli se surua, vihaa, kaipausta tai jotain muuta. Jos nämä kokemukset yhä painavat mieltäsi, niiden läpikäyminen esimerkiksi terapeutin kanssa voisi tarjota mahdollisuuden purkaa niitä turvallisesti.
Tulevaisuus ja joulun uudelleenmäärittely:
Joulun merkityksen ei tarvitse jäädä lapsuuden kokemusten vangiksi. Ehkä löydät jossain vaiheessa tapoja viettää joulua omalla tavallasi: yksin, ystävien kanssa, töissä, tai vaikka matkustellen. Pääasia on, että päätät itse, mitä joulu sinulle tarkoittaa tai onko sillä merkitystä ollenkaan.
Sinulla on oikeus kokea arvokkuutta ja kuuluvuuden tunnetta, olipa kyseessä joulu tai mikä tahansa muu hetki elämässä. Menneisyyden kokemukset eivät määritä sinun tulevaisuuttasi, ja sinulla on vapaus rakentaa elämäsi ja juhlapäiväsi omilla ehdoillasi. Jos koskaan haluat puhua tai jakaa lisää, olen täällä kuuntelemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, että tuntuu pahalta. Joskus vanhoja ikäviä muistoja nousee pintaan. Mielestäni jäit joulun vietosta tuolloin ulkopuoliseksi, auttaisiko jos nykyisyydessä etsiytyisit johonkin joulua viettävään porukkaan (esim. sukulaiset? ystävät? naapurit? työkaverit?)
Olihan vanhemmillasi parempi joulu jos kiukuttelit
Joo joo, Henna. Sun satus tiedetään jo.