Työelämässä vielä oleva äitini ei muista yhtään mitään.
Joudun selittämään uudestaan kokonaisia keskusteluja, jotka on jo käyty. Sekoittaa toisiinsa henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja. Tekee silti edelleen vastuullisia ja vaativia asiantuntijatöitä. Vähän hirvittää, miten nekään hommat enää todellisuudessa sujuu. En uskalla ehdottaa tutkimuksiin hakeutumista, loukkaantuisi verisesti.
Kommentit (19)
Onko hän sitten ennen muistanut tuollaiset asiat? Itse olen ollut hajamielinen lapsesta asti, vaikka työt sujuukin.
Veljeni ja serkkuni molemmat alkoivat sekoilla samalla tavalla, kun molemmilla oli työssään tosi stressaavat olot (yt-neuvottelut). Serkun sekoilu loppui kun hän irtisanoutui, ja veljeni kun hän sai ylennyksen.
En sano etteikö kyse voisi olla muistisairaudesta, mutta voimakas stressikin saattaa aiheuttaa tuollaista kognition heikkenemistä väliaikaisesti.
Minun esimieheni on muistisairas. En uskalla sanoa mitään, mutta toivoisin, että perhe tekisi jotain.
Ei se muista kun se ei jaksa kuunnella tarinoitasi puhelimessa, pitää niitä toissijaisina? Kuten muidenkin äidit eivät aina muista mitä sanottu. Ehkä on töissä kiire. Myöhemmin muisti voi olla taas parempi. Kyllä ne töissä huomaisivat jos joku menee pieleen. Vitamiineja, vihreää, hedelmää? Jostain syystä eläkkeellä osa muistaa paremmin taas.
Vierailija kirjoitti:
Ei se muista kun se ei jaksa kuunnella tarinoitasi puhelimessa, pitää niitä toissijaisina? Kuten muidenkin äidit eivät aina muista mitä sanottu. Ehkä on töissä kiire. Myöhemmin muisti voi olla taas parempi. Kyllä ne töissä huomaisivat jos joku menee pieleen. Vitamiineja, vihreää, hedelmää? Jostain syystä eläkkeellä osa muistaa paremmin taas.
Miksi pitää aina aloittaa toi posken soittaminen? Missä sanottiin, että kyse edes on mistään puhelinkeskusteluista tai että pidän jotain jäätäviä monologeja? Haista p4ska. Ap
Ehkä hänellä on vain stressiä töissä. Itselläni aina kun on paha stressikausi, aivot pätkii ihan kaikkialla muualla paitsi töissä. Sinne menee kaikki energia, muualla olen kuin zombie.
Sitä se ylikuormitus teettää. Ja vaihdevuodet. Kumpikaan ei todnäk kestä ikuisesti.
Pitkään jatkuneet huonot yöunet ja unettomuus aiheuttaa myös sitä, ettei asiat painu ja jää mieleen. Minulla 30 vuotiaalla kävi näin ja jouduin jäämään pois työelämästä toistaiseksi. Nyt on lääkitys.
Täti sairastui muistisairauteen jo alle 50-vuotiaana. Hänellä sen huomasi, että alkoi koko ajan toistamaan samoja juttuja. Se oli ensimmäinen oire. Ja välillä tarinat muuttuivat, kun kertoi jotain. Esim. kädessä jotain vakavaa vikaa. Seuraavalla kerralla ei enää ollutkaan.
Vaihdevuodet. En muista nimeltä kahden vuoden takaisia työkavereita. Aivoissa liikaa tietoa/ ihmisiä/ asioita. Sillä on myös hienompi nimi: aivosumu.
Lapseni kertovat asioistaan kuten normaalikeskustelussa tehdään. Minulta on silti turha kysyä missä he olivat 2019. Tai 2022 lomillaan. Tai keiden tuttujensa kanssa kävivät teatterissa tai kenen syntymäpäivillä.
Ihan sama toisinpäin, eivät he muista mitä olen juoruillut suvun asioista, kuka kuollut, kuka sairastelee tai paljonko ostin marjoja tai mitä olen lukenut. Vaikka ovat työikäisiä.
Jos et uskalla ehdottaa tutkimuksia ja äitisi ei lähtökohtaisesti niihin ole halukas, niin voithan silti ottaa unohtelun puheeksi. Jos tosiaan toistat jotain juuri sanottuja asioita, voisit ehkä tuoda esiin että sanoit asian jo kolme kertaa viisi minuuttia sitten. Mutta jos kyseessä on joku viikko sitten kertaalleen käyty keskustelu, ei sitä välttämättä muista, vaikkei olisi mitään muistisairauttakaan.
Monesti muistisairauden ensioireet sisältää myös esim. tavaroiden hukkaamista ja muuta epäjärjestelmällisyyttä, tapaamisten tai sovittujen asioiden unohtelua, muutoksia ulkoisessa olemuksessa (esim. aiempa epäsiistimpi), unihäiriöitä/muutoksia vuorokausirytmissä, joskus myös estottomuutta ja arviointikyvyn heikentymistä.
Onhan se mahdollista, että kyseessä on alkava muistisairaus, mutta minkäs teet jos äitisi ei halua tutkimuksia ja on vielä sen verran toimintakykyinen, ettei työnantaja voi häntä työterveyden kautta ohjata tutkimuksiin. Moniin muistisairauksiin kuuluu ensioireina myös oiretiedostamattomuus, minkä myötä tilanne voi edetä aika pitkälle ennen kuin asianosainen itse kokee mitään ongelmaa olevan.
Monet ovat loppuunpalaneita ja uupuneita ennekuin pääsevät eläkkeelle. Ja eläkeikää senkuin nostetaan ja nuoria on työttömänä.
On tää meininki ihan syvältä.
mainioo.
Kuulostaa ihan kuin mun KELA virkailijoilta..
(viimeisen 1/2 vuoden ajalta = mikää ei toimi..)
Hyväsuomi2024..? Omg
Muistaako aloittaja kaikki äitinsä jutut? Vai kuunteleeko puolella korvalla kuten äitikin saattaa tehdä?
En tiedä miksi ihmisten pitäisi kuormittaa muistiaan muistamalla toiselle tärkeät asiat mutta jotka kuitenkaan eivät ole mitään merkittäviä.
Asioita joita esim vain puolella korvalla kuuntelen mihin lukioon lapsenlapset aikovat hakea ( koska en ota kantaa niihin) tai hiihtoretkistä tai asioista jotka kuitenkin on vain heidän asioitaan.
Jos ei ole niin kiinnostunut sun jutuista. Itsellä sama, en ole kovin kiinnostunut toisten asioista, niin esim. kahvipöydässä saatan kuunnella vähän sinne päin. Sitten keskustelun edetessä tai kiinnostavammassa kohdassa saatan joutua kysymään, että ai kuka se tässä jutussa olikaan ja mitä teki. Onhan se hieman noloa joskus, mutta kun ei niin kiinnosta ja on sellaista jutustelua vain.
Mun äiti on samanlainen. Alle 60-vuotias. Kyselee jatkuvasti samoja asioita. Esimerkiksi noi kysyä neljä kertaa minulta, olenko maistanut jotain uutta jogurttia. En sitten tiedä, eikö vain kuuntele vastausta, vai mikä juttu
Merkkejä muistisairaassa työkaverissa:
-korkeakoulutettu henkilö kirjoittaa tikkukirjaimin pitkätkin muistiinpanot
-tärkeätkin asiasisällöt häipyvät mielestä, eikä muista mitä muokkauksia työhön on itse tehnyt ja mikä on jonkun muun tekemää.
-helpot virheet
-mielialanvaihtelut
-luovuuden ja aloitekyvyn heikkeneminen, ei anna itse enää mitään inputia, vaan muokkaa muiden tekemisiä pintatasolla.
Onkos hän missä työssä?