Mitä kommentoitte, jos joku esittelee uutta tatuointiaan
Kommentit (46)
Kohteliaisuudesta sanon jotain positiivista, sillä mitä hyötyä minulle tai muille olisi kritisoinnista? Ei se tatuointi sillä pois lähde.
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä kysymystä pohtiessani, etten ole koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa. En siis tunne yhtään tatuoitua henkilöä, edes etäisesti. Kaveripiirissä, harrastusporukoissa tai töissä ei kellään ole tatuointeja. Tai jos on, niin ainakin ne on piilossa eikä niitä esitellä tuttaville.
Sama.
En minäkään pyöri sellaisissa porukoissa, missä olisi tatuoituja ihmisiä tai ainakaan näkyviä tatuointeja. Tatuointi on yksi näkyvä symboli, jonka avulla liittyy tai tulee liitetyksi tiettyihin viiteryhmiin - halusi tai ei.
Sanon että aika kauhee ja saako sen piiloon
Oksentaisin syliin,yäääk suoraan lävistyksen päälle
En kommentoi, nappaan vain akkaa hiuksista kiinni ja retuutan sen kiljuvan & rimpuilevan wt-sontasäkin surutta roskiin.
sanoisin ääliö ja kävelisin pois näin olen tehnytkin se oli siitä poikki.
"Minä en halua näkyvällä leimalla ilmaista olevani hölmö, annan toisten huomata sen ihan itse ja kokea siitä onnistumisen iloa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä kysymystä pohtiessani, etten ole koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa. En siis tunne yhtään tatuoitua henkilöä, edes etäisesti. Kaveripiirissä, harrastusporukoissa tai töissä ei kellään ole tatuointeja. Tai jos on, niin ainakin ne on piilossa eikä niitä esitellä tuttaville.
Sama.
En minäkään pyöri sellaisissa porukoissa, missä olisi tatuoituja ihmisiä tai ainakaan näkyviä tatuointeja. Tatuointi on yksi näkyvä symboli, jonka avulla liittyy tai tulee liitetyksi tiettyihin viiteryhmiin - halusi tai ei.
Jännä homma, minä työskentelen yrityksessä, jossa noin 30-40 vuotiaista usealla on tatuointi, enemmän toki miehillä kuin naisilla, mutta usealla naisellakin. Ja nyt puhutaan noin 5t tienaavista yliopistotutkinnon omaavista asiantuntijoista. Naamatatuointia ei toki ole kellään, mutta esim hihatatuointi on usealla. Tuntuu, että tatuoimattomana olen poikkeus.
"Noi on kyllä makeita!".... ""Sellaisia taideteoksia".. Sikahieno!
Oikeasti omasta mielestäni tatuoinnit ovat kaikki rumia mustetahroja. Sellainen merkki, että on weeteee ihminen. Usein käy myös sillä tavalla, kun kehuu näitä tatuointeja, niin sitten nämä ihmiset ottavat vaan lisää tatuointeja. Lopputulos on kerta toisensa jälkeen vielä hurjempi.
No vähän samoin kun joku esittelee lapsensa tai koiransa kuvia. Keksin jonkun neutraalin kohteliaisuuden, jotta esittelijälle jää hyvä mieli.
Jos se on mielestäni epäonnistunut, käännän keskustelun jonnekin muualle tai kyselen jotain tatuoinnista ja sen merkityksestä hänelle.
Jos se on mielestäni onnistunut, kehun niitä asioita joista pidän siinä.
Olen autistina oppinut luovimaan ja hyväksymään, että minun ei aina tarvitse ilmaista mielipidettäni, mutten myöskään valehtele kenenkään tunteita säästääkseni
Kun siskoni otti alaselkäänsä tatuoinnin niin kutsuin prostituutiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajusin tätä kysymystä pohtiessani, etten ole koskaan ollut tuollaisessa tilanteessa. En siis tunne yhtään tatuoitua henkilöä, edes etäisesti. Kaveripiirissä, harrastusporukoissa tai töissä ei kellään ole tatuointeja. Tai jos on, niin ainakin ne on piilossa eikä niitä esitellä tuttaville.
Sama.
En minäkään pyöri sellaisissa porukoissa, missä olisi tatuoituja ihmisiä tai ainakaan näkyviä tatuointeja. Tatuointi on yksi näkyvä symboli, jonka avulla liittyy tai tulee liitetyksi tiettyihin viiteryhmiin - halusi tai ei.
Jännä homma, minä työskentelen yrityksessä, jossa noin 30-40 vuotiaista usealla on tatuointi, enemmän toki miehillä kuin naisilla, mutta usealla naisellakin. Ja nyt puhutaan noin 5t tienaavista yliopistotutkinnon omaavista asiantuntijoista. Naamatatuointia ei tok
Mitä enemmän ympärillä pyörii töhrittyjä tyyppejä, sitä enemmän erottuu edukseen, kun on puhdas ja ehjä ja kaunis iho. On upeaa käyttää hihattomia leninkejä, esimerkiksi, ja näyttää nilkat ja sääret.
Vierailija kirjoitti:
Kun siskoni otti alaselkäänsä tatuoinnin niin kutsuin prostituutiksi.
Oikein ja luonnollista.
Noin ruma, etkö tiedä et se on siinä ja pysyy
Yleensä olen hiljaa ja kohotan vain kulmakarvojani. On epäkohteliasta sanoa suoraan mitä ajattelee ja parempi on olla hiljaa, jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.
Kuka ihme viittii esitellä tatuointejaan? :D olen itse päästä varpaisiin tatuoitu ja ei tulis pieneen mieleenkään esitellä mun tatuointeja tai kysellä mielipiteitä niistä. Tiedän hyvin että iso osa ei niistä pidä ja pitää niitä rumina.
Milloin otit tuon? Mistä sait idean kuvaan? Kuka sen suunnitteli? Eli jotain millä vältän valehtelun, kun tatuoinnit ei mielestäni ole kehujen arvoisia.
Sanoin vahingossa työkaverilleni, että mikä sun käteen on sattunut! Luulin koiratatuointia mustelmaksi.
Hän poistatti sen tatuoinnin melko pian tämän erehdykseni jälkeen. Se oli vähän hämmentävä kokemus itselleni. Mutta puhdas vahinko.
Ei ole kiinni minun ihossani, joten ei myöskään ole asiani arvostella. Usein kysyn kavereilta tatuoinnin tarinaa. Näkemäni tatuoinnit ovat kyllä olleet hienoja, eivät rumia. Itse en silti sellaista ottaisi.