Lue keskustelun säännöt.
Mikä tässä ystävyydessä mättää?
04.12.2024 |
Ollaan olevinamme ymmärtääkseni toisillemme parhaimpia ystäviä, mutta silti taustalla velloo jonkinlainen sanaton epäluottamus kummallakin toista kohtaan. Itsestä esimerkiksi tuntuu jollain tapaa että toinen on "feikki" eikä sitä mitä minulle esittää olevansa. Useita kertoja on tullut outoja tilanteita kun hän ei muka muista mitä on sanonut tai yrittää vääntää sanomisiaan muuksi. Olen saanut hänet kiinni asioista joita on väittänyt ettei tee. Pohjimmiltaan en vaan ristiriitaisuuksien vuoksi luota häneen. Ilmeisesti sama hänellä koska joistain toimista paistaa läpi se ettei luota minuun. Onko muilla näin tärähtäneitä ystävyyssuhteita?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
On. Oletkohan "paras ystäväni"?
Miksi et luota ystävääsi? Miksi hän ei luota sinuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tuollaisessa ystävyydessä edes järkeä olla jossa leikitään että kaikki on kunnossa. Kuin Suomen ja Venäjän välit aikoinaan, hymyillään toisille vaikka salaa mietitään että mitähän paskaa tuolla kuspäällä on mielessä.
Ehkä ystäväsi ei luota sinuun koska tietää itse feikkaavansa ja olettaa tämän vuoksi sinunkin feikkaavan.
Ei se ole aitoa ystävyyttä, jos toinen esittää jotain ja että kaikki on aina hyvin. Minulla on ystävä, joka kerskuu materialla. Esimerkiksi lähettää kuvia tosi kalliista lahjoista pojalleen, joihin ei ikinä minulla olisi varaa. Olenkin todennut, ettei ole aitoa ystävyyttä. Olen vain olemassa sitä varten, että saa kehua mulle rahoillaan, jotta mulle tulisi huono mieli, kun en pysty samaan omalle pojalle.
Ehkä hän on jäänyt jonkin sisäisen pelkonsa vuoksi koukkuun esittämiseen? Ei osaa olla aivan aito oma itsensä ja miettii kovasti sanojaan ja tekemisiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole aitoa ystävyyttä, jos toinen esittää jotain ja että kaikki on aina hyvin. Minulla on ystävä, joka kerskuu materialla. Esimerkiksi lähettää kuvia tosi kalliista lahjoista pojalleen, joihin ei ikinä minulla olisi varaa. Olenkin todennut, ettei ole aitoa ystävyyttä. Olen vain olemassa sitä varten, että saa kehua mulle rahoillaan, jotta mulle tulisi huono mieli, kun en pysty samaan omalle pojalle.
Jollain tapaa myös tuntuu että olen lähinnä olemassa hänen viihtyvyyttään varten. Esimerkiksi jos minä kerron olevani väsynyt ja etten jaksa, niin se ei ole mikään syy olla jäämättä pois kun hän haluaa jotain tehdä. Toisin päin hän kyllä voi väsystellä useita päiviä ja vastaa viesteihini lyhyesti eikä lähde mihinkään. ap
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ystäväsi ei luota sinuun koska tietää itse feikkaavansa ja olettaa tämän vuoksi sinunkin feikkaavan.
Niin eikös ne pettäjätkin ajattele muidenkin pettävän kun itsekin harrastavat.
On. Oletkohan "paras ystäväni"?