Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
SijaishoitoLAISTA oikeesti tietäviä paikalla??
01.12.2024 |
Millainen sijaisvanhemman ikäraja on jos lapsia (useita) antaa isovanhemmalle lopullisesti elämään/asumaan huollettavaksi, tai esim. 1 vuosi, tai siitä eteenpäin(3-4V)? Pienistä lapsista kyse (alle kouluikäisiä)? Ei oo kyse nyt mistään "hoitojärjestelyistä", että kävis vaan, vaan ihan kokonaan hänelle annetaan, ainakin fyysisesti, jos ei laillisesti.
Kun adoptioissahan on se 45 muistaakseni rajana,ainakin. Että vanhemman ja lapsen ikäero saa olla max 45 vuotta. päteekö tässä sama? Vai onko lievennystä ikärajoissa jos on isovanhempi kyseessä?
Entä siis yksi isovanhempi, onko lukumäärärajaa lapsille asetettu? Esim. yksi isovanhempi, vaikkapa 55 v, ja 4 pikkulasta? Montako ois se lukumääräraja? Ymmärrän että tuskin 70v. saa ottaa viisi vauvaa, mutta vähän nuorempi.
Tää on tosi täsmä kysymys, siksi en nyt kaipaa luulottelijoiden vastauksia. Siksi pitäis nyt saada ihan LAINTUNTEVAN sossun TIETO asiasta. KIITTI
JA vielä, saako tämmösen järjestelyn tehdä ilman kunnan sosiaalihuollon osallistumista järjestelyihin, ikäänkuin salassa (perheen kesken asia tiedossa vaan?)
Kommentit (22)
Ei ole mitään lakia sijaisvanhemman iälle, mutta tietysti on hyvä miettiä, jaksaako 7-kymppinen traumataustaisen teinin kanssa. Voitte vapaasti sopia järjestelystä keskenänne, mutta sosiaalitoimea myötävaikutuksella isovanhemmat voisivat saada sijaisvanhemmalle tarkoitettua korvausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskinäisellä sopimuksella lapsi voi asua isovanhemman luona ilman mitään sijoitus sopimusta, mutta itse en alkaisi. Täytyisi olla virallista, jos jotain sattuu ja raha-asioiden ym takia
Jos et kaipaa luulotteluja niin miksi kysyt täältä?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään lakia sijaisvanhemman iälle, mutta tietysti on hyvä miettiä, jaksaako 7-kymppinen traumataustaisen teinin kanssa. Voitte vapaasti sopia järjestelystä keskenänne, mutta sosiaalitoimea myötävaikutuksella isovanhemmat voisivat saada sijaisvanhemmalle tarkoitettua korvausta.
No aivan varmasti on. Elä vastaa kun ette tieä :Ei 80 v saa sijaislapseksi 1 vuotiasta. Jossain se ikäraja menee. Muistelinkin että joku 50 taisi olla se.
Kysyn LAINTUNTIJALTA. TAI edes käytännön VARMALTA tuntijalta.
Ja, täällä on monesti ollut heitä paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään lakia sijaisvanhemman iälle, mutta tietysti on hyvä miettiä, jaksaako 7-kymppinen traumataustaisen teinin kanssa. Voitte vapaasti sopia järjestelystä keskenänne, mutta sosiaalitoimea myötävaikutuksella isovanhemmat voisivat saada sijaisvanhemmalle tarkoitettua korvausta.
No aivan varmasti on. Elä vastaa kun ette tieä :Ei 80 v saa sijaislapseksi 1 vuotiasta. Jossain se ikäraja menee. Muistelinkin että joku 50 taisi olla se.
Kysyn LAINTUNTIJALTA. TAI edes käytännön VARMALTA tuntijalta.
Ja, täällä on monesti ollut heitä paikalla.
no ei tietenkään 80-vuotiaalle anneta 1-vuotiasta, mutta ei laissa ei ole mitään rajaa. Se mietitään käytännössä ja läheisverkostoon sijoittaessa usein joustetaan enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole yhteydessä sosiaalitoimeen. Sieltä se vastauksen saat. Kummallisesti ja töykeästi käyttäydyt täällä. Ei sosiaalityöntekijät täällä päivystä. Hyvällä tuurilla saattaa joku paikalla olla, kuten minä, mutta en ole lasun sossu.
Laissa ei ole mitään ikärajaa, vaan sosiaaliviranomaiset ja oikeus harkitsevat tapauskohtaisesti, mitä he pitävät lapsen edun mukaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukumäärästä säädetään perhehoitolain 7 pykälässä eli saa olla max neljä hoidettavaa alle kouluikäiset ja muut tiivistä tukea tarvitsevat mukaanlukien.
Sijaisvanhemmat eläkeikä on 65 vuotta. Eli isovanhemman pitäisi olla alle tuon. Jos olette viisikymppisiä niin teille voidaan sijoittaa minkä ikäinen vaan, olittepa isovanhempia ei ette. Laki ei ota kantaa sijaisvanhempien ja lasten väliseen ikäeroon, ne on vaan suosituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia riippuu myös siitä millaisella järjestelyllä lapsi menee isovanhemmalle. Jos kyse on ns. Yksityisestä sijoituksesta, jollon sopimus on huoltajan ja isovanhemman keskinäinen järjestely, ei ikärjaa oikeastaan ole. Sosiaalitoimi vahvistaa yksityisen sijoituksen. On myös mahdollista hakea isovanhemmalle käräjäoikeudesta oheishuoltajuutta, jolloin lapsi asuu huoltajaisovanhemman luona, ei ikärajaa. Jos taas puhutaan siitä, että lastensuojelun aloitteesta lapsi muttaa isovanhemmalle joko huollollisena ratkaisuna tai huostaanotettuna ja sijoitettuna lastensuojelun sosiaalityöntekijä arvioi isovanhemman kyvyn ja valmiudet vastata lapsen tarpeisiin. Ikärajaa ei ole, mutta ikä ja terveys huomioidaan. Tuolloin isovanhemmalla on oikeus myös perhehoitolain mukaiseen hoitopalkkioon.
Vierailija kirjoitti:
Sijaisvanhemmat eläkeikä on 65 vuotta. Eli isovanhemman pitäisi olla alle tuon. Jos olette viisikymppisiä niin teille voidaan sijoittaa minkä ikäinen vaan, olittepa isovanhempia ei ette. Laki ei ota kantaa sijaisvanhempien ja lasten väliseen ikäeroon, ne on vaan suosituksia.
Ei ole mitenkään tiukka tuo eläkeikä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja yhdellä voi olla max neljä lasta, siihen lukuun lasketaan myös omat alaikäiset.
Vierailija kirjoitti:
Lukumäärästä säädetään perhehoitolain 7 pykälässä eli saa olla max neljä hoidettavaa alle kouluikäiset ja muut tiivistä tukea tarvitsevat mukaanlukien.
Ja tämä siis silloin kun lapsi on lastensuojelun toimesta sijoitettu. Sisarusperustein voi silloinkin ylittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen läheisverkoston kartoittaminen
Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on selvitettävä sen vanhemman, jonka luona lapsi ei pääasiallisesti asu, sekä sukulaisten tai muiden lapselle läheisten henkilöiden mahdollisuudet ottaa lapsi luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen.
Läheisverkoston kartoituksessa selvitetään, keitä lapsen läheisverkostoon kuuluu. Läheisverkostoon voi kuulua muitakin ihmisiä kuin lapsen sukulaisia. Lapselle läheisiä henkilöitä voivat olla esimerkiksi kummit, naapurit tai hoitajat. Olennaista on selvittää lapsen oma kokemus siitä, ketkä ovat hänelle läheisiä ihmisiä. Kyseeseen voivat tulla henkilöt, jotka ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon aiemmin, ja ovat olleet lapselle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia. Mikäli lapsen yhteydenpito siihen vanhempaansa, jonka kanssa hän ei asu, on ollut vähäistä tai se on puuttunut kokonaan, on läheisverkoston kartoituksessa selvitettävä syy yhteydenpidon vähäisyyteen tai puuttumiseen.
Kartoittamisen tarkoituksena on selvittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kodin ulkopuoliselle sijoitukselle. Lapsen läheisten avulla voi myös löytyä uusia ratkaisuja, joiden toteutuminen on lapsen edun mukaista. Läheisverkostoa kartoitettaessa ja sijoitusta harkittaessa lapsen ja perheen tilannetta on selvitettävä monipuolisesti. Asiassa tehtävän ratkaisun on perustuttava ennen kaikkea lapsen etuun. Päätöksessä tai kannanotossa tulee näkyä, miten eri vaihtoehtoja on punnittu ja miksi ratkaisu, johon on päädytty, on arvioitu lapsen edun mukaiseksi.
Lapsen läheisverkoston mukaan ottaminen edistää lapsen yhteyden säilymistä hänelle läheisiin ihmisiin ja voi sitä kautta vahvistaa lapsen jatkuvuuden tunnetta. Läheisten henkilöiden osallistuminen lapsen elämään on tärkeää myös, jos lapsi siirtyy omasta kodistaan kodin ulkopuoliseen sijoitukseen. Työskentely lapselle läheisten henkilöiden kanssa mahdollistaa sen, että läheiset voivat olla osa lapsen tukiverkostoa myös sijaishuollon aikana.
Läheisverkosto täytyy kartoittaa. Sen voi jättää tekemättä vain, jos tilanne on kiireellinen tai on olemassa jokin muu perusteltu syy, jonka vuoksi kartoitusta ei tarvitse tehdä.
Lastensuojelulain esitöissä on esitetty, että läheisneuvonpito voi olla hyvä työmenetelmä läheisverkoston kartoittamiseksi. Läheisneuvonpidossa selvitetään, ketkä ovat osallistuneet lapsen arkeen ja huolenpitoon ja ketkä ovat lapselle merkityksellisiä ja turvallisia aikuisia. Näiden henkilöiden osallistuminen lapsen elämään on tärkeää lapsen siirtyessä omasta kodistaan kodin ulkopuoliseen sijoitukseen.
Lastensuojelulaki 32 1 momentti (Finlex)Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä
Lähde: Lastensuojelen käsikirja
Kannattaa hoitaa homma virallisia reittejä pitkin, jotta sukulaissijoittaja/perhehoitaja saa kaiken mahdollisen tuen. Tähän voi kuulua oheishuoltajuuden hakeminen (auttaa oikeasti asioiden hoidossa!!), palkkion, kulukorvauksen, työnohjauksen, vertaistuen, sijaishuollon sosiaaliohjauksen, säännölliset sosiaalityöntekijän tapaamiset... jne. Oikeasti on iso apu ja tuki!
Tiedän, että yksi asia mitä lasu seuraa ja tarkistaa ennen sijoitusta läheiselle, on tämän kyky pitää rajoja sille vanhemmalle, jonka luota lapsi on huostaanotettu tms. Siksi voi olla paras ratkaisu, että lapsi tapaa vanhempaansa tapaamispaikassa eikä käy lapsen luona läheisen luona. Aina se ei kuitenkaan onnistu, vaan vanhempi tulee jatkuvasti lapsen/läheisen kotiin. Silloin sijoittaminen läheisen luo ei välttämättä ole se lapsen etu.
Käytännössä mennään max 50v. ikäerolla. Lakihan käskee vain katsomaan lapsen etua. Lapsen etu ei välttämättä ole joutua kesken teini-iän omaishoitajaksi. Teille suosittelisin oheishuotajuutta. Jos isovanhempi on kovin vanha, voi paras ratkaisu olla se, että lapsi asuu sijaisperheessä, mutta säilyttää erittäin tiiviit välit oheishuoltaja isovanhempaansa.
Sopimus tai määräys oheishuoltajasta
Oheishuoltaja on henkilö, joka on vanhemman tai vanhempien ohella lapsen huoltaja. Oheishuoltajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin huoltaja-vanhemmalla, ellei muuta ole erikseen vahvistettu.
Oheishuollosta voidaan sopia vanhempien välisellä sopimuksella tai tuomioistuin voi päättää siitä. Oheishuollosta sovittaessa oheishuoltajaksi ryhtyvä henkilö on molempien vanhempien lisäksi sopijapuoli. Jos vanhemmat sopivat myöhemmin muista asioista, on näihin saatava oheishuoltajan suostumus.
Oheishuoltoa koskevan järjestelyn on oltava lapsen edun mukainen ja siihen on oltava lapsen edusta lähtevä tarve. Oheishuollosta voidaan sopia esimerkiksi tilanteessa, jossa oheishuoltajan avulla voidaan tukea lapsen kasvuolosuhteita niin, että vältytään huostaanotolta.
Oheishuoltajuus ei vapauta vanhempia heidän elatusvastuustaan. Oheishuoltajalla ei ole elatusvelvollisuutta lasta kohtaan.
Huoltaja on myös lapsen edunvalvoja, joten oheishuoltaja ja huoltaja-vanhempi/-vanhemmat päättävät yhdessä lapsen taloudellisista asioista.
Lasun sossu tässä. Ei ole mitään määritettyä ikärajaa, mutta ei suosita iäkkäitä sijaisvanhempia. Ei kahdeksankymppisestä ole hoitamaan pikkulasta etenkään, jos tällä on fas tai muuta erityisyyttä. Poikkeuksellista on, jos eläkeikäisille lasta annetaan. Miksi pitäisi edes antaa? Se, että lapsi huostataan vahemmilta ei tarkoita sitä etteikö se isovanhemmuus voisi jatkua kuten normaalisti ajatellaan. Monet mummot ja papat näkevät huostaanotettuja lapsiaan jopa viikottain. Miksi sen lapsen pitäisi siellä mummolassa asua?
Vierailija kirjoitti:
Lasun sossu tässä. Ei ole mitään määritettyä ikärajaa, mutta ei suosita iäkkäitä sijaisvanhempia. Ei kahdeksankymppisestä ole hoitamaan pikkulasta etenkään, jos tällä on fas tai muuta erityisyyttä. Poikkeuksellista on, jos eläkeikäisille lasta annetaan. Miksi pitäisi edes antaa? Se, että lapsi huostataan vahemmilta ei tarkoita sitä etteikö se isovanhemmuus voisi jatkua kuten normaalisti ajatellaan. Monet mummot ja papat näkevät huostaanotettuja lapsiaan jopa viikottain. Miksi sen lapsen pitäisi siellä mummolassa asua?
Kyllä, meillä sijoitettu lapsi. Tapaa isovanhempiaan erilaisilla aikaväleillä. Nyt vain joka kolmas kk, koska lapsi jo niin iso ja häntä kuultu asiassa. Pienempänä tapasi isovanhempiaan n kolmen viikon välein. Tämä hyvä näin.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä voimassa olevasta laista, mutta itse oli isovanhemman hoidossa keskinäisen sopimuksen mukaan ilman mitään virallista päätöstä viime vuosisadalla.