Mitä tehdä kun lapset keksii/puhuu vääriä asioita?

Miten keskustelisin lasten kanssa tästä kun menin ihan lukkoon. 

Kaksoset 7v. Koulussa puhuttu lasten oikeuksista ja että lapsiin ei kohdisteta väkivaltaa. Kaksosista vilkkaampi sitten sanoi kotona minulle että "äiti aina kun oltiin pieniä lapsia niin puristit meitä päästä kun suutuit" ja näytti miten olin muka tehnyt. Kahdella kädellä kasvoista kiinni ja puristanut muka. Sanoin että mitä ihmettä? Johon toinen kaksosista sanoi että minäkin ehkä muistan saman. Johon sanoin että en todellakaan tekisi noin kellekään saati sitten rakkaimmille ihmisille maailmassa johon kaksoset alkoi väittämään kärkäästi että kyllä teit. En vaan osannut suhtautua tuohon mitenkään ja sanoin että nyt loppuu höpöttäminen.

En varmasti ole koskaan ollut väkivaltainen ja nyt todella surullisena mietin että miksi he miettivät noin ja että entä jos olenkin tehnyt jotain tuollaista (en voi mitenkään uskoa itsestä sillä olen todella empaattinen ja herkkä) Tai entä jos he kertovat esimerkiksi kavereilleen tai jollekkin muulle että olen ollut väkivaltainen. 

Miten voin keskustella tästä heille että ymmärtävät ja että en vaan hiljennä heitä vaan että saisin oikeasti tietää miksi luulevat noin ja että heille ei jää tuollaista mielikuvaa että noin olisi tapahtunut. Nyt ihan itkettää että voiko heille jäädä jotain traumoja lapsuudesta vaikka olen yrittänyt ihan kaikkeni että heillä olisi paras lapsuus. Olenkohan liian herkkä itse? Pitäisikö jutella tästä asiasta jonkun ulkopuolisen ihmisen kanssa vaikka sosiaalihuolto? Vai lähteekö lapset jos sielläkin kivenkovaa väittävät noin tapahtuneen.

Vilkkaampi tapaus keksii muutenkin monesti asioita päästään (ei mitään näin vakavia) mutta toinen ei yleensä lähde mukaan vaan sanoo että höpötät taas!