Kolmekymppiset yksinään?
Mies on buukannut itselleen kaverien kesken ulkomaan matkan samaan aikaan kuin minulla on 30v juhlat. Tai ei kai ne mitkään " juhlat" ole jos niitä nyt yksin (tai no, lasten kanssa) saa viettää. Aika ankeeta kun ei ole sukua, ei vanhempia eikä sisaruksia, ja nyt kun mieskin on pois, niin ei päivässä ei ole mitään tavallisesta päivästä poikkeavaa.
Olenko nyt turhamainen kun loukkaannuin miehelle?
Kommentit (3)
Sulla täytyy kyllä muuten olla aika onnellinen elämä kun tommoisestakin saat ongelman.
En voi sanoa sinun tilanteestasi, mutta minä olen myös yksinäinen susi. Ei siis lapsuuden perhettä ja sukulaiset kaukana. Odotan kuitenkin mieheltäni sitä, että hän joskus hemmottelee minua, esimerkiksi juuri merkkipäivinä. Hemmottelua minulle on vaikkapa kukkakimppu tai lahjakortti jalkahoitoon.
Omina juhlapäivinä minua kaihertaa aina hiukan surumielinen ikävä. Kaipaan " omia ihmisiäni" , mutta he ovat kuolleet. En halua olla silloin yksin. Ystäväni haluan pitää ystävinäni enkä siksi oleta, että he ovat niitä jotka muistavat lahjoin (tai muutoin kuin tekstarein tai kortein) minua kun minulla on juhlapäiviä. Vaikea selittää, mutta varmaan ap ymmärsit mitä tarkoitin?
että loukkaannuit. Jospa mies jäisi lasten kanssa kotia ja sinä lähdet reissuun? Tai ehkä sillä on joku ylläri sun varalle jemmassa...