Koulunaloitus myöhemmin ja ongelmat
Ymmärrän toki että monet varmasti pohtii onko esimerkiksi loppuvuodesta syntynyt lapsi valmis aloittamaan koulun oman ikäryhmänsä kanssa. Moni vanhempi pelkää ettei ole, mutta usein pelko on kuitenki aiheeton. Jotkut kuitenkin varmuuden vuoksi lykkää koulunaloitusta, perustellen että lapsi saa sitten paremmat lähtökohdat kouluun, kun ei varmasti ole nuorimpia luokallaan. Mutta mitäs sitten, kun se lapsi kokee huonommuutta sen vuoksi että on luokan vanhin? Mutta ei silti osaa sen enempää kuin itseään jopa vuoden nuoremmat lapset.
Kommentit (6)
No, syntymävuoden mukaan yleensä mennään, aika selkeä sääntö.
Vierailija kirjoitti:
No, syntymävuoden mukaan yleensä mennään, aika selkeä sääntö.
Selkeä, muttei välttämättä oikea.
Vanhempi, alkuvuonna syntynyt poikani olisi aivan hyvin voinut mennä kouluun vuotta aiemmin, ja puhtaasti taitojensa puolesta vaikka kahtakin vuotta aiemmin, kun osasi lukea ja kirjoittaa 4-vuotiaana ja pyöritteli päässään moninumeroisten lukujen kertolaskuja. Hän ei oppinut ensimmäisinä kouluvuosinaan muuta kuin väistelemään tylsyyttä. Nuorempi, loppuvuonna syntynyt poikani taas oppi lukemisen vasta koulussa, vaikka hänkin on kätevä numeroiden kanssa. Kumpikin osasi jo kouluun mennessä englantia vähintään koko ala-asteen oppimäärän verran, kun olimme sitä kotona harjoitelleet. Sen verran, että sillä pystyi käymään abstraktejakin keskusteluja, sen verran kuin nyt 6-7 -vuotias yleensäkään sellaisia käy, eli olisi voinut laittaa suoraan sellaiseen ryhmään, jossa kieltä on opiskeltu jo muutamia vuosia, tai jossa joukossa on natiiveja puhujia kirittäjinä.
Jos koulun päätehtävä olisi oppiaineiden opettaminen, lapset oppisivat eri aineita tasokurssinsa mukaisissa ryhmissä, joissa voisi edetä opettajan ohjauksella mutta kuitenkin omaan tahtiinsa: jos osaa tarpeeksi hyvin, voi hypätä yhden vuoden yli, ja toisaalta jos jokin aine ei suju, sen voisi ottaa uudelleen. Monen lapsen lahjakkuus ja ongelmat eivät ole tasaisia eri aineissa, ja puhtaasti asioiden oppimisen kannalta tämä olisi ideaalinen järjestys. Kotiopetuksessa näin tietenkin voisikin tehdä, mutta siihen nyt ei monella varaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan tässäkin voi kysyä neuvoa neuvolasta onko kaikki kriteerit koulunaloitukselle täytetty. Itseäni kiusasi vain se että muut viettivät synttäreitä keväällä, minä vasta loppuvuodesta. Koulumenestykseen syntymäajalla ei ollut vaikutusta.
Tai vaikka ihan vaan seuraa, miten se esikouluvuosi onnistuu?
No sitten tuetaan ja tsempataan ja autetaan lasta pärjäämään niin paljon kuin on (terveen rajoissa) mahdollista. - Ehkä myös kiitetään onnea, että tajuttiin ja ymmärrettiin, että lapsi tarvitsee erityistä tukea ja apua ja tämä huomattiin ajoissa, eikä vasta siinä vaiheessa kun lapsi on esimerkiksi jo aloittanut koulun ja on vain enemmän ja vähemmän perusteltu epäily siitä, että lapsen kehitys ei vastaa "normaalia", vaan on siitä jäljessä ja uskotaan, ettäkylläse poistuu automaattisesti kun sitä tai tätä.. - Osalle vanhemmista saattaa olla hyvin vaikeaa myöntää, että juuri heidän lapsensa on "Hän" joka tarvitsee tukitoimia ja apua pärjätäkseen.
Itse olen myös sitä mieltä, että jos lapsi pärjää hyvin heikosti opinnoissaan erityisesti ensimmäsillä luokilla, niin on ihan perusteltua, että hän jätetään ns. luokalle kuin se, että hänet siirretään virran mukana luokka-asteelta tosielle. Opeteltavat ja opiskeltavat asiat kun tapaavat monesti rakentua aiemmin opitun varaan.
- Totta kai opisklumotivaatio ja halu saattaa kenellä tahansa syttyä vasta myöhemmin mutta silloinkin on usein apua, joa ainakin vahvaa perustaa on yritetty rakentaa alusta asti. Esimerkki jos lapsi innostuu vaikka viidennellä luokalla englannnikielestä, tai historiasta niin on hyvä, jos hän tuossa vaiheessa osaa sujuvasti lukea ja kirjoittaa "jo" omalla äidinkielellään.
Uskovainen mies
Vuosi 6-7 vuoden ikäsen lapsen elämässä on "pidempi aika" kuin vanhemman vuosi. - Tarkoitan, että vuoden aikana voi ehtöi ja mahdollsitua moni aivan uusi asia, mutta aina on myös heitä, joille vuosikaan ei riitä vaan lapsi on vielä enemmän ikäluokkaansa jäljessä tai vastaavasti toiset edellä.
Mitä vanhemmaksi varttuu sitä vähemmän tulee sellaisia aivan uusia asioita jotka tulis tai jotka ylipäätään pystyisi kokonaan hallitsemaan.
Toiseksi vaikka tasokursseilla on varmasti paikkansa niin lapselle tekee myös hyvää se, että luokalla on -yksinkertaistaen- "riittävän erilaisia" oppilaita / luokkakavereita.
Uskovainen mies
Varmaan tässäkin voi kysyä neuvoa neuvolasta onko kaikki kriteerit koulunaloitukselle täytetty. Itseäni kiusasi vain se että muut viettivät synttäreitä keväällä, minä vasta loppuvuodesta. Koulumenestykseen syntymäajalla ei ollut vaikutusta.