Lue keskustelun säännöt.
Nyt on tullut ostettua ihan liikaa olutta kaupasta
12.11.2024 |
Olin oluthyllyllä ja katoin ettei ei ole lempiolutta siinä. No ei mennyt kuin hetki, kun työntekijä kärrää olutta ja heiluttaa kättään, että täällä on sitä mitä sinä yleensäkin ostat. Oli kyllä pysäyttävä hetki.
Onko vastaavia kokemuksia, että kauppa muistaa vähän liiankin hyvin ostoksesi? Nyt tuli tunne, etten ihan vähään aikaan olutta osta tuosta kaupasta.
Kommentit (8)
Sitä kantsii miettiä. Itseä huvitti, kun aikoinaan olin "monopolissa" töissä. Joku asiakas sitten vapaa-ajalla näki minut jossain kavereiden pippaloissa vaikka ja mietti, että missä on nähty aiemmin. Kun muisti, selitti, että kuinka varmaan muistankin hänet, kun käy niin usein. Aina teeskentelin, etten muista. Totuus oli tietty, että 5 krt viikossa viinitonkan hakevan muistaa.
Mutta ikinä, ei myyjän tule tuollaisia muistamisia tuoda ilmi asiakkaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus 80-90-luvulla työelämä oli kosteaa ja baarisssa käytiin "ylitöissä" Työtoverille oikeasti kävi niin että kun olivat vaimon kanssa jouluostoksilla niin portsari näkee tutun naaman ja avaa kohteliaasti oven. Työtoveri sitten puisteli päätään ja vaimo räjähti nauramaan.
Enemmän tuo on häpeäksi kuin mikään ylpeilyn aihe. Milloin tuntee alkon myyjä,milloin portsari tai taksikuski. Itselleni on tutummiksi tulleet pankin henkilökunta ja yritysten johtajat, kun tulee usein nähtyä mm leijonien kokouksissa ja juhlissa.
Aikoinaan Alkon myyjällä oli perjantaisin tiskillä jo valmiina Porvoon lankku, kun työpäivän jälkeen sinne ovesta astuin.
Vierailija kirjoitti:
No ei ihan noin, mutta kolmisenkymmentä vuotta sitten käytiin kaverin kanssa suosikkipubissamme sen verran usein, että muutaman kerran tarjoilija näki meidän astuvan ovesta sisään, osoitti hanasuosikkiamme, ja nyökkäsimme ovelta vastauksen. Tuopillinen odotti tiskillä, vaikka olisimme käyneet vessassa suoraan ulko-ovelta.
Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja . . .
Elämä nyt vaan kuitenkin jatkaa kulkuaan, uusille reiteille.
Kappelin kautta hautaan.. siinä sinun reittisi alkaa jo olemaan. Onneksi hautausmailla on riittävän leveät käytävät hautojen välissä niin pääset sinäkin lepäilemään kunnialla. Se on sellaista rauhallisempaa elämä tuollaisella 70+ ikäisellä paapalla jo väkisinkin.
Onnea viime taipaleelle kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seisoin joskus hyllyvälissä ja mietin, mitä unohtui tällä kertaa. Myyjä tuli huutamaan hyllyn päähän ketsuppi! Vessapaperi! Ja jatkoi matkaa. Nuoret 😍
Vargholm
Kun opettelee panemaan oluensa itse ei enää huoli kaupan sammionpesuvesistä 🤮
No ei ihan noin, mutta kolmisenkymmentä vuotta sitten käytiin kaverin kanssa suosikkipubissamme sen verran usein, että muutaman kerran tarjoilija näki meidän astuvan ovesta sisään, osoitti hanasuosikkiamme, ja nyökkäsimme ovelta vastauksen. Tuopillinen odotti tiskillä, vaikka olisimme käyneet vessassa suoraan ulko-ovelta.
Oi niitä aikoja, oi niitä aikoja . . .
Elämä nyt vaan kuitenkin jatkaa kulkuaan, uusille reiteille.