Kuinka moni lukion käynyt käyttää arjessaan imaginäärilukuja?

Onhan niistä hyötyä

Miksi niitä arjessa pitäisi käyttää? 

Muunnan kaupassa hinnat imaginaariluvuiksi niin pääsen paremmin perille hintatasosta. Tämä ei tietenkään onnistu jos älykkyyttä ei ole tarpeeksi.

Ehdin jo hymähtää aloituksellesi. Sitten hoksasin, että lukiossa ei opiskeltu vain elämää vaan myös jatko-opintoja silmälläpitäen. Ehkä joku pitkän matematiikan lukenut tarvitsee tuota tietoa jatko-opinnoissaan. Minä en ole koskaan tarvinnut, enkä montaa muutakaan lukiossa oppimaani asiaa.

Vähän väliä. Konjugaattisovitusten teko on keskeinen osa toimenkuvaa.

Työnantaja sanoi, että maksaa palkan imaginäärisenä rahana. Nordean tili ei ilmeisesti ymmärrä näitä imaginäärilukuja, koska saldo ei palkkapäivänä ole kasvanut?

Lähes yhtä usein kuin vertailun vuoksi kuin  vaikka ruotsinkieltä.

Matemaatikkojen laiskuutta. Öö, me ei osata ratkaista tätä tehtävää neliöjuuri -1. No vedetään hihasta siihen joku vastaus, olkoon nyt vaikka i.

Harvoin imaginaarilukuihin edes törmää, kun ovat yleensä se toinen osa kompleksiluvuista, mutta hyvä yritys kuitenkin.

Näitä aloituksen kaltaisia virhekäsityksiä ilmenee niin usein. Että ei siellä ruokakaupassa tarvitse integraalilaskentaa, vaan ainoastaan prosenttilaskua.

Ei sitä matematiikka lukiossa opiskella, jotta osaat laskea banaanien alennetun hinnan, vaan jatko-opintoja varten. Luonnontieteet ja tekniset alat rakentuvat kuin torni aikaisemman tiedon varaan. Jos pohjakerros on heikko, niin ei siitä tornin kasaamisesta mitään tule.

Matematiikka myös todistetusti kehittää ajattelukykyä yleisesti eli opit ajattelemaan loogisemmin ja hahmottamaan abstrakteja asioita paremmin. Se myös on paras indikaattori, jopa ei-matemaattisilla aloilla, opintomenestykselle yliopistossa tutkimusten mukaan.

Ajattelen niitä usein ja mietin, olisiko matematiikan säännöissä kuitenkin perustavanlaatuinen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Näitä aloituksen kaltaisia virhekäsityksiä ilmenee niin usein. Että ei siellä ruokakaupassa tarvitse integraalilaskentaa, vaan ainoastaan prosenttilaskua.

Ei sitä matematiikka lukiossa opiskella, jotta osaat laskea banaanien alennetun hinnan, vaan jatko-opintoja varten. Luonnontieteet ja tekniset alat rakentuvat kuin torni aikaisemman tiedon varaan. Jos pohjakerros on heikko, niin ei siitä tornin kasaamisesta mitään tule.

Matematiikka myös todistetusti kehittää ajattelukykyä yleisesti eli opit ajattelemaan loogisemmin ja hahmottamaan abstrakteja asioita paremmin. Se myös on paras indikaattori, jopa ei-matemaattisilla aloilla, opintomenestykselle yliopistossa tutkimusten mukaan.

Tämä on totuus.

Sähköverkon hallinnassa kompleksiluvut hyödyllinen konsepti. Tässäkin oli ensin matemaattinen kiinnostus ja vasta myöhemmin teorialle sovellus.

Se, että sinä et tarvitse jotakin koulussa opetettavaa asiaa, ei poista sitä, että moni tienaa hyvin ja saa tehdä kiinnostavaa työtä osaamalla sinulle turhia asioita.