Mistäköhän saisin tukiverkostoa ja ystäviä?

Ei mullakaan ketään.. :(

Et enää mistään. Olet itse pilannut mahdollisuutesi. Fiksuilla ihmisillä on sukulaisia ja ystäviä joihin on solmittu lujat siteet. Ei niitä voi jälkikäteen rakentaa.

Harrastuksista, työpaikalta, seurakunnan toiminnasta?

Mä ihan tutustuin naapureihin. Yksi lainaa tikkaita,me lainataan toiselta peräkärryä, yksi auraa kaikkien pihoilta lumivallit koneella jos on tullu kunnolla lunta. Yhdeltä piti saada hätätapaus kyyti. Yksi sai apua rakentamiseen,yksi kysyy voiko tenavat tulla meille hetkeksi. Mun lapsi kasteli naapurin kukat heidän lomalla. Yksi lainas suodatinpusseja. Paljon on naapureista iloa ja apua.

Itsestäsi. Seurustele itsesi kanssa ja puhu. Vaihda mies puhuvaan. Hanki koira ellei astmaa tai kissa. Soita äidillesi joskus tai serkulle, tädille. Katso onko somepiirejä, mistä on yhteinen kiinnostus vai onko se huono paikka. Katso messutapahtumaa tai joku kiva asia mitä tekee. Joku muu on myös aina ystävää vailla. Entä ulkomaat. Mitä paikkakunnalla on ylipäänsä, missä näkee ihmisiä ja minkälainen on sun tyyppiä. Mitä arvoja saisi olla.

Perhe, vanhemmat, sisarukset, sedät, tädit, serkut, sukulaiset, ...?

Vierailija kirjoitti:

Et enää mistään. Olet itse pilannut mahdollisuutesi. Fiksuilla ihmisillä on sukulaisia ja ystäviä joihin on solmittu lujat siteet. Ei niitä voi jälkikäteen rakentaa.

Jos on syntynyt huonoon sukuun jossa esim alkoholismia ja mt-ongelmia, miten se on omien mahdollisuuksien pilaamista? Itsellä sama tilanne kuin aloittajalla, pitää rakentaa tukiverkkoa koska en saanut sitä syntymässä. Mielestäni olen fiksu.

Sitä minäkin mietin. Mut kyllä kaikki tuntee tai siis oikeasti vain tietää, mutta ne eivät tosin tiedä millainen ihminen olen oikeasti ja mähän juttelen tuntemattomien, jopa ulkomaalaisten kanssa, mutta eihän se helppoa ole, jos on joutunut tahtomattaan syrjään. Jos tietäisin sinut, voisin vaikka muuttua ystäväksi. 

T: Antti Lain.e

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et enää mistään. Olet itse pilannut mahdollisuutesi. Fiksuilla ihmisillä on sukulaisia ja ystäviä joihin on solmittu lujat siteet. Ei niitä voi jälkikäteen rakentaa.

Jos on syntynyt huonoon sukuun jossa esim alkoholismia ja mt-ongelmia, miten se on omien mahdollisuuksien pilaamista? Itsellä sama tilanne kuin aloittajalla, pitää rakentaa tukiverkkoa koska en saanut sitä syntymässä. Mielestäni olen fiksu.

Meillä pitäisi olla jokin oma deittiäppi. Jotenkin kovin yllättävää ettei kukaan tälläistä ole vielä väsännyt. Minä en itse osaa.

No, ehkä tämäkin vielä nähdään. Uskon että hyviä ihmisiä on paljon ja heidän pitäisi tavata vielä joskus kaltaisensa. Sellaiset, jotka haluavat että elämä on tarkoitettu ikäänkuin selätettäväksi vastuksista huolimatta. Tähän ennen ainakin ihan kulttuurisesti pyrittiin. Tuohon vaan liittyy hyväksymisen paradoksi: kaikkea haluamaasi et useimmiten saa.

Minä olen avioliitossa yksin. Muuten olisin jo lähtenyt mutta sitten olen ypö yksin.

Meitä on varmasti paljon.

Vierailija kirjoitti:

Fiksuilla ihmisillä on sukulaisia

Miten tämä käytännössä järjestetään?

Seurakunnan tilaisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Seurakunnan tilaisuudet.

Olen yksinäisenä usein miettinyt näitä. Mutta sitten on tullut olo, että sielläkin varmasti vain joku hyväksikäyttäjä tai muuten vaarallinen yksilö vaanii ihmisiä, jotka tulevat heikossa tilanteessa mukaan. Ymmärrän myös, että moni varmasti suhtautuisi minuun samanlaisella epäilyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Seurakunnan tilaisuudet.

Myös uskonnottomille jotka eivät ole aikeissa ruveta uskoviksi? Eikö niissä kuitenkin ole uskonnollinen pohjavire vähintään ja osallistujat oletettavasti uskossa, joten mikä on todennäköisyys löytää sieltä samanhenkisiä ihmisiä joista muodostuu oma lähipiiri ja turvaverkko? Monille uskontoon liittyvät asiat on kuitenkin todella iso perusarvo joka jakaa ihmisiä leireihin.