Onko tämä normaalia kaksivuotiaalta? Lapseton kysyy...

meillä kaksivuotiaalla on vielä vaippa, luopui tutista yksivuotiaana ja musta kahvi ei tulisi kuuloonkaan (kuten ei kai muillakaan lapsilla).



Matkustaa muitten mukana emmekä tosiaankaan voisi/viitsisi nukuttää häntä päiväunille. Nukkuu jos on todella poikki, muuten lepää hetken sängyssään. Ja emme ole hiljaa sen aikaa.

Mullakaan ei ole kokemusta lapsista, mutta jos kaksivuotias juo mustaa kahvia niin ihme, jos ei nukuta ja muutenkin hermot kireellä ko. ihmisellä automatkoilla.

Ei kai kukaan oikeasti juota tuon ikäiselle vahvaa kahvia?!



Jos haluaa maistaa niin ei kai siitä ole haittaa, mutta jos ihan tapana on juomalla juoda niin jotain vikaa on vanhemmissa, ei lapsessa.

En ihan oikeasti tiedä, mitä kaksivuotias osaa / tekee...



Kiitos kolmoselle vastauksesta.



ap

Vaippa voi olla... meillä luovuttu vasta kolmivuotiaana, tutista nyt olis hyvä kyl luopua aijemmin, noin vuosikkaana... kahvia ei nyt juo viellä edes kuusivuotiaskaan ja itsekkin opin kahville vasta 30 vuotiaana :-)



No meil on muutaman kuukauden ikäisenä matkustettu jo 300 km matkoja vaikeuksitta... se on jo sitä mihin vauvan opettaa..... ja todellakaan täyteen hiljaisuuteen ei saisi opettaa. mutta esikoisen kanssa se vain on helppoa... toisen kanssa ei taas ollenkaan! niin... ja meillä ei oikeasti ole koskaan nukutettu edes vauvaa... ja ovat erinomaisia nukkujia... nukkuneet täydet yöunet 2 kk ikäisistä asti

Vaipat on suurimmalla osalla vielä kaksivuotiaana. Tutista pitäisi luopua hammaslääkärin mukaan kaksivuotiaana. Lapset on yleensä kärsimättömiä eivätkä jaksa istua kauaa autossa. Taitaa olla hieman liioiteltua tuo vartti. Nukutus on tuon ikäiselle ihan tavallista vielä, kun ei muuten saada ajoissa nukkumaan.

Ei kuulosta oudolta siis kuin tuo kahvi.

Vierailija:

En siis kauhean hyvin tunne lapsen kehitystä, kasvatusta tms. Kaverin lapsi kuitenkin kiinnitti huomioni... Lapsi on siis kaksivuotias, vähän päälle. Hänellä on vaippa, syö tuttia ja juo mustaa kahvia. Lisäksi perhe ei voi matkustaa mihinkään, koska lapsi ei jaksa istua autossa yli viittätoista minuuttia. Lisäksi lapsi pitää nukuttaa joka ilta ja kaikkien pitää olla hiljaa.

Onko lapsen kanssa oikeasti tuollaista? Lähinnä tuo matkustaminen ihmetyttää, koska siskoni kävi vauvansa kanssa meillä, kun vauva oli puolivuotias.

Vauvat toki joskus hermostuu autossa, mutta 2-vuotias ymmärtää jo puhetta niin hyvin, että sille voi sanoa " hiljaa!" kun alkaa känisemään... ennen matkaa voidaan jutella siitä, minne mennään ja miten kauas, ja autoon voi ottaa mukaan kirjoja, leluja, pikku naposteltavaa jos matka on pidempi. Meillä on ajettu autolla eteläiseen Eurooppaan kolmen lapsen kanssa, ikähaarukassa 3v, 1½v ja 6kk, hyvin meni, ensi kesänä uudelleen.

Vaippa on monella kaksivuotiaalla (itse asiassa harva 2v on jo täysin vaipaton, kotona voi olla jo vaipatta mutta ulkona ja vieraisilla vaipassa), tuttikaan ei ihan ennenkuulumaton näky ole, vaikka moni kai luopuukin siitä jo nuorempana, tai käyttää tuttia vain unille mentäessä.

Ja jotkut lapset on sellaisia, että niitä täytyy nukuttaa (meillä ei onneksi ole enää 2-vuotiasta tarvinnut). Meidän 1 v on sellainen tapaus, joka vaatii täyden hiljaisuuden nukahtamishetkelleen (paitsi jos väsy iskee auton takapenkillä tai rattaissa), nukahtaa onneksi alle viidessä minuutissa, eli kovin kauan ei tarvitse olla hiirenhiljaa. Eikä olla opetettu sellaiseksi, miten olisi voitukaan kun perheessä oli hänen syntyessään jo 11 kk ja 2,5v lapset?

Lapsi voi olla autossa esim. pahoinvoiva tai hänellä tulee huono olo, vaikkei oksentaisikaan. Mutta ei osaa sitä vielä vanhemmilleen kertoa, ja siksi vain vastustaa autossa istumista. Eli aivan hyvin voi olla kaksivuotiaskin, joka ei viihdy autossa.



Jotkut vaativat nukuttamista, jotkut osaavat nukahtaa itse. Se on aivan lapsikohtaista. Joillain nukahtaminen on vaikeaa, ja uni herkkää ja siksi tarvitaan hiljaisuutta. Eikä ole opettamisesta kiinni tuo, vaan aivan lapsen omasta luonteesta.



Taaperotuttavasi ei ehkä ole aivan helpoimmasta päästä, mutta luota siihen, että vanhemmat toimivat hänen kanssaan niin kuin vain saavat arjen parhaiten luistamaan. Kahviakin voi tuon ikäiselle jo maistattaa, moni niin tekeekin, mutta harvempi juottaa koko kupillista.

ap