Minkä ikäisen vauvan kanssa alkanut elämä helpottaa?
koska pystyy jo " nauttimaan" vauvasta?
En enää muista millaista on olla vauvan kanssa kun isommat on jo niin isoja :-)
Meillä on vähän päälle neljän kuukauden ikäinen tyttö ja lähes koko ajan joku vialla. Inisee ja itkee..
Kommentit (10)
Tän toisen kanssa on ollut koko ajan helppoa! Ei kitise turhista ja muutenkin on aurinkoinen ja tyytyväinen tapaus.
toka tais mennä n 4kk
tarkoitan et rytmi päivässä ja YÖT NUKUTAAN!!
Silloin lopetin imetyksen. Vauva alkoi heti nukkumaan yöt heräämättä. Aiemmin oli heräilly 1-3 tunnin välein.
Eli esikoisen aikaan 6kk jälkeen alkoi helpottaa, nyt on ollut helpompi tämä kakkonen eikä ainakaan tunnu vaikealta yhtään (no heräilee kyllä 2-3 krt yössä, pulauttelee paljon ja kitisee mahallaan, mut se on niin pientä esikoiseen verrattuna...).
kun oli koliikit ohi.
meidän vauva ollut aina huono nukkuja ja on vieläkin, mutta nyt vauva 8kk ja monta kuukautta on ollut jo sellaisia, että vauvasta todella nauttii ja tuntuu että sydän pakahtuu rakkaudesta tuohon ihanaan pieneen hymypoikaan :)
Tosin imettäminen ei meinannut lähteä käyntiin, että sanotaan siinä 5 viikon iässä tapahtuneen käänne parempaan kun tuo alkoi sujua.
Kakkonen taas kitisi ja itki ensimmäiset 4kk jatkuvalla syötöllä. Sitten vain yksi kaunis päivä tuo loppui lähes seinään ja tilalle tuli ihanan aurinkoinen tyttövauva.
Mun esikoiseni oli tosi itkuinen vauva muutaman kuukauden ikäiseksi. Vuoden iässä hän oli jo todella herttainen ja rauhallinen satunnaisia yöitkuja lukuunottamatta, ja nyt kolmevuotiaana kilteimpiä tietämiäni lapsia. Pientä ikään kuuluvaa uhmaa tietysti on, mutta luonne muuten kiltti. Kuopukseni taas ei pienenä vauvana itkenyt melkein lainkaan, ja nyt vähän yli vuoden iässä hän on erittäin voimakastahtoinen ja saa useampia kiukkukohtauksia päivässä. Ihmettelenkin usein, että uhmaikä taisi iskeä väärään lapseen tässä perheessä...
ja molempien vauva-ajathan olivat oikein ihania. Mikäs sen ihanampaa ja helpompaa kuin pieni vauva! Yöimetyksetkin ja valvomiset jaksaa ensi alkuun hormonien voimalla paremmin kuin hyvin!
Vaikeat kaudet sijoittuivat tuonne vuoden tienoille. Silloin aina vaan jatkuvat yöheräilyt alkoivat molemmilla kerroilla väsyttää tosi rankasti. Niihin aikoihin kuuluvat ne hetket, jolloin en välttämättä joka hetki nauttinut täysin rinnoin. Etenkin yöt olivat hankalia, ja varsinkin numero kakkosen kanssa jolle yövierotus otti koville ja hän itki yötissin perään monta kuukautta, monta tuntia yössä. Silloin väsymys meinasi mennä yli. Silloin vähän aikaa tuntui vaikealta. Mutta se oli vaihe ja se meni ohi.
mahdollinen roina suurun -vaihe oli minusta kaikkein stressaavinta. Kolmosen kanssa meinasi tulla romahdus siinä vaiheessa.
meillä ainakaan ei ole koskaan ollut sellaista auvoista pastellinväristä vauva-aikaa :( Toki tykkään lapsistani ja vauvat ovat lutusia, mutta mieluiten ottaisin paketin vasta 1v. vanhana ;-D