Aika kuluu niin nopeasti. 28-vuotiaana olet reilun 10 vuoden päästä 40v. 48-vuotiaana olet reilun 10 v päästä kuuskymppinen
Kommentit (17)
Sitä voi ajatella että ensin synnyt ja sitten kuolet. Sen vuoksi elämäänsä ei kannata käyttää tyhjyyksien miettimiseen.
Tuommoinen 10 vuotta menee hujauksessa.
Mitä vanhemmaksi elää ja katsoo taaksepäin omaa elämäänsä, niin näkee kuinka nopeassa tahdissa tietyt asiat tapahtuivatkaan, vaikka silloin niitä hetkiä eläessä, se ei tuntunut niin nopealta.
Se on aivan uskomatonta kyllä. Yhtäkkiä elämä on puolessa välissä ja sitäkään ei tiedä loppuuko se vaikka paljon ennen oletettua ajankohtaa. Koko ajan pitäisi priorisoida arvonsa oikein ja keskittyä tärkeään. Se on vaikeaa, kun arjen vaatimuksia ei voi niitäkään välttää.
Juuri syntyneenä olet 90 vuoden päästä 90v. Kauheaa ja ahdistavaa miten aika menee eteenpäin!
Tämä 2000-luku varsinkin on hujahtanut todella nopeasti, vuonna 2000 olin 25v ja kohta tulee jo 50v täyteen!
Ja juuri kun miettimisen loppuu, niin olet kuollut! Mietipä sitä!
Minä olen 15 vuoden päästä 80v. Kyllä se kieltämättä laittaa miettimään välillä. En ole keksinyt miten tähän suhtautuisi tai mitä tekisi.
Esimerkiksi, kun lapsesi on ihan pieni 6-7 vuotias ja menee kouluun ykköselle, niin siitä hetkestä ei mene kuin 9 vuotta, niin hän on jo 16-vuotias lukion aloittava. Ja siitä jo parin vuoden päästä täysi-ikäinen.
Tuo 9 vuoden peruskoulu menee ihan hujauksessa aikuisen näkökulmasta, vaikka silloin kun itse kävi peruskoulun, se tuntui ikuisuudelta.
Niin, olen 56 v. Ja en tajua, mihin aika on mennyt. Lisäksi ystäviä ja tuttuja on kuollut ympäriltä alle 60 veenä. Oikeastaan nytensimmäisen kerran olen tajunnut elämän lyhyyden. Suunnittele elämäsi niin kuin eläisit ikuisesti, mutta elä kuin tänään olisi viimeinen päiväsi.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi, kun lapsesi on ihan pieni 6-7 vuotias ja menee kouluun ykköselle, niin siitä hetkestä ei mene kuin 9 vuotta, niin hän on jo 16-vuotias lukion aloittava. Ja siitä jo parin vuoden päästä täysi-ikäinen.
Tuo 9 vuoden peruskoulu menee ihan hujauksessa aikuisen näkökulmasta, vaikka silloin kun itse kävi peruskoulun, se tuntui ikuisuudelta.
Kyllä, itse aloitin ekaluokan syksyllä 1981 ja koko 80-luku kului siis peruskoulussa ja aikaa tuntui riittävän vaikka mihinkä, koulun jälkeen läksyt, tietokonepelejä, ulkoilua, telkkarin katselua, ja kerkesi nukkuakin ihan hyvät yöunet. Ehkäpä lapsena toimii jotenkin korkeammalla "kellotaajuudella" joka iän myötä laskee ja tuntuu sitten ettei kerkeä enää oikein mitään kun on jo vuosi vierähtänyt.
Hyvä juttu. Ei tässä enää kauaa mene.
Vierailija kirjoitti:
Tämä 2000-luku varsinkin on hujahtanut todella nopeasti, vuonna 2000 olin 25v ja kohta tulee jo 50v täyteen!
Sitä miettii, miten kaikki 2000-luvulla on tapahtunut vasta äskettäin. Sitten työpaikalle tulee uusi työntekijä, joka on syntynyt vasta 2004 ja on nyt 20-vuotias. Nuoriahan he ovat, mutta itse tunsi samaikäisenä olevansa jo aikuinen.
Suuri ja nopea muutos tapahtuu lapsuuden lopussa, kun alkaa teini-ikä.
Poikani oli vielä ihan pieni, heiveröinen ja lapsenomainen 12-vuotiaana.
Kaksi kesää kului ja hän oli 14-vuotiaana yhtäkkiä minua pidempi, isokokoinen karvoineen päivineen :D
Minkäs teet 🤷